Siirry pääsisältöön

Rv 29

Laskettuun aikaan on jäljellä enää 11 viikkoa. Mihin tää aika oikein menee?

Olo on viikkoihin nähden yllättävän hyvä. Mun selkä on kokenut jonkun mystisen ihmeparantumisen. Jaksan kävellä ja puuhailla melko normaaliin tapaan (jos ylämäkien kävelyä ei lasketa..). Harjoitussupistuksia ei ole juurikaan tullut. Eilen kävin pitkästä aikaa uimassa ja jaksoin uida puolisen tuntia ihan normaalia vauhtia.

Ehkä ei pitäisi hehkuttaa tätä hyvää oloa. Kohta varmaan jotkut hemmetilliset liitoskivut iskee tms. mukavaa.

Mulla menee enää nippa nappa kiinni kevättakit, joita pidin viime raskaudessa ihan viimeisille päiville asti. Joten vatsa on isompi (tai ainakin perse leveämpi). Kuvassa onnistuin kuitenkin näyttämään oudon pienimahaiselta. Paino on pysytellyt samoissa lukemissa kuukauden verran. Kiitos noroviruksen ja tämän raskausdiabetes ruokavalion.

Meinasin eilen saada raivarin kun mies osti kaupasta 400g megapussin karkkia. Mässytti niitä koko illan. Aamulla samainen pussi löytyi avonaisena keittiönpöydältä. Tungin sen piiloon kaapin perukoille. Parasta varmaan ottaa ihan nollalinja kaikkien herkkujen suhteen loppuraskauden ajaksi. Ohjeiden mukaan kerran viikossa voisi syödä 20g karkkia, mutta eihän tuo määrä tee kuin kiukkuseksi. Ja varmaan karkinhimo vaan yltyisi.


Kommentit

  1. Voi mies parkaa jos meillä olisi kyseinen tilanne ollut, ei varmasti olisi uudelleen tehnyt! Tsemppiä loppuaikaan, tiedän kokemuksesta että kun pahin sokerikoukku on selätetty niin himokin laantuu. nim. tänään herkkulakon aloittanut, joten hengessä mukana!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laiska äiti

Pahoittelen kun en ole viimepäivinä oikein jaksanut bloggailla. Mulla on kyllä tähän ihan hyvä selitys olemassa... Tuossa n. kuukausi sitten ihmettelin kun koko ajan paleltaa. Siis vaikka olin sisällä villasukat jalassa ja  ulkona untsika niskassa plussakeleillä. Järkyttävä nälkäkin oli koko ajan. Yhtenä iltana ei tehnyt mitään makeeta mieli. Siinä vaiheessa aloin hiljaa päässäni laskeskella 1+1 yhteen ja seuraavana aamuna ällötti jo kahvikin. Testasin huvikseni Pregcheckin liuskatestillä ja kaks viivaa pärähti. Melkoisen järkyttynyt olin enkä uskonut tulosta. Kipitin apteekkiin ostamaan Clearbluen digitestiä, joka näytti raskaana 3+. Seuraavana päivänä pääsin onneksi heti yksityiselle ultraan, koska menkoista laskettuna viikkoja olisi ollut tuolloin jo jotain 9+.. Pikku mötikkä siellä köllötteli ja sydän sykki. Koko vastasi 6+3 ja laskettu aika ultran mukaan 9.7.2013. Joten heipat ens kesän ratsastusleirille ja kotihoidontuella köyhäilyille... Olo on aamusta iltaan mitä kamal

Me&i-arvonta!

Kaikkien teidän ihanien lukijoiden kunniaksi päätin järjestää arvonnan. Palkintona on Me&i cuddly bears body koossa 86/92cm. Menee värien puolesta niin tytölle kun pojallekin :) Kaikki lukijoiksi liittyneet ovat mukana yhdellä arvalla kommentoimalla tätä postausta. Kaksi arpaa saat jos linkität arvonnan omaan blogiisi. Osallistua voi sunnuntaihin 13.1 klo 20 asti.

2020 Case Korona

En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Tämä vuosi on ollut aika haipakkaa. Tammikuussa lomailimme Sallassa. Helmikuussa olin lomautettuna lentoemännän työstä. Maaliskuussa lensin ja sairastelin. Huhtikuussa lähinnä nukuin univelkoja pois ja lepäsin. Toukokuussa aloitin kesätyöt entisessä työpaikassani. Tein koko kesän pelkästään etätöitä ja odotin milloin pääsisin taas lomautukselta lentämään. Kesällä tuli konkurssi ja koko Helsinki base suljettiin.  Olin keväällä hakenut opiskelemaan ja aloitin elokuussa opinnot ammattikorkeakoulussa. Pääsin opiskelemaan rakennusmestariksi. Elokuussa aloitin myös työpätkän lentokentällä. Yhtäkkiä olin täysipäiväinen opiskelija ja tein siinä sivussa kahta työtä. Koronan vuoksi lähes kaikki opinnot olivat etänä.  Syyskuun jälkeen sain jatkosopimuksen molemmista työpaikoista. En ole ikinä viihtynyt etätöissä, koska kaipaan kovasti sosiaalisia kontakteja. Aloin marraskuussa olla niin väsynyt, että irtisanouduin vanhasta työstä kesken määräaikaisuuden.  Nyt o