Mies on nyt ollut kohta kuukauden lasten kanssa kotona. Ja niillä on vissiin mennyt ihan hyvin. Kaikki hengissä, koti ihan siisti ja silleen. Mies on opettanut Fridan käymään potalla, vienyt sen hammastarkastukseen ja mun ei tätä menoa enää tarvitse ite huolehtia mistään tämmösistä. No okei, on toi mies ollut kaks viikonloppua putkeen jossain poikien reissuissa ja aika monta iltaa viikollakin kalassa/fudismatsissa tms. Mullakin on mennyt töissä ihan hyvin ja koko viime viikonlopun olin ylitöissäkin. Ihanaa kun ei oo joka aamu kamala kiire saada lapset päiväkotiin ja kotiinpäin tullessa ei tarvi stressata jos junat on myöhässä. Mut kyllä mä jo odotan syyskuuta ja viikon lomaa. Tulee ihan tarpeeseen. Mun tuurilla Turkissa syntyy sota, saadaan taas joku turistiripuli ja lentoyhtiö hävittää matkalaukut, mutta ihan sama. Lasten jälkeen mun aivotoiminta on ehkä jotenkin pysyvästi hidastunut? Huomaan sen varsinkin töissä. Mun on vaikea muodostaa kunnollisia lauseita, oon huonompi tietoteknis