Eipä ole tullut kirjoiteltua mitään pitkään aikaan. Viime syksy oli jotenkin tosi raskasta aikaa. Lapset olivat koko joulukuun miehen kanssa Malagassa. Meillä oli töissä melkein pari kuukautta kestäneet yt:t ja oli todella varma, että saan kenkää. Odotin vaan milloin saan tietää, että pääsisin myös lähtemään lasten luo. No sitten sainkin jäädä ja mulla ei ollut mitään lomia jäljellä, joten menin vaan jouluksi Malagaan. Mutta ne pari kuukautta meni ihan synkistellessä. En saanut mitään aikaiseksi, kaikki harrastukset oli ihan jäissä eikä oikeastaan edes huvittanut nähdä ketään. Töissä on myös ollut aivan todella perseestä se, että moni työkaveri joutui lähtemään. Istuin siellä tyhjien paikkojen keskellä, eikä ollut enää ketään kenen kanssa jutella. Nyt vuoden alussa olen tehnyt puolet viikosta etänä ja se on helpottanut kovasti päiväkotiin kuskausten ym. suhteen. Lapset aloittivat tammikuussa vanhassa tutussa päiväkodissa, kun mies palasi hoitovapaalta töihin. Lapset on olleet päivä