Siirry pääsisältöön

Neuvolalääkäri ja synnytysvalmennus

Kävin sitten neuvolalääkärillä valittelemassa näitä lonkkakipuja. Sain loppuviikon sairaslomaa, ja pitää sitten mennä hakemaan lisää jos kivut ei hellitä. Työterveyslääkärikin voi kuulemma jatkosaikun kirjoittaa tän tyyppiseen vaivaan, mikä on tosi hyvä juttu. Lääkäri teki myös sisätutkimuksen ja siellä oli kaikki ok. Menkkatyyppisistä kivuista sanoi, että ne on ihan ok jos tulee silloin tällöin, mutta jos alkaa tulemaan säännöllisesti niin sitten vaan lepoa.

Eilen oli ensimmäinen synnytysvalmennus. Aiheena synnytys ja kivunlievitys. Se vetäjä oli tosi hyvä, ja paljon tuli uutta tietoa. Esim. se, että näillä viikoilla jos vauva päättäisi tulla maailmaan ei sitä enää pahemmin esteltäisi. Ja että ennen rv 35 ei saa mennä synnyttämään Hyvinkäälle tai Porvooseen, vaan sitten pitäisi suunnata suoraan Naistenklinikalle. Lopuksi katsottiin synnytysvideo. Mieskin tykkäsi, että toi synnytysvalmennus oli paljon hyödyllisempi kuin se viime viikkoinen perhevalmennus.

Kivunlievitystä oon miettinyt sen verran, että ainakaan niitä aquarakkuloita en halua kokeilla! Muuten voivat antaa vaikka kaikki kivunlievitykset mitä on saatavilla :) Mulla on kai korkeahko kipukynnys niin saa sitten nähdä kuinka kamalaa se synnytyskipu oikeasti on. Kävin ennen aina hammaslääkärissä ilman puudutusta (ja mulla on tosi paljon reikiä!) ja joskus mursin ranteeni enkä tajunnut mennä moneen päivään lääkäriin...

Mulla on muutenkin tätä veri/piikkikammoa niin pelottaa kaikki oksitosiinitipat sun muut. Eniten pelottaa kuitenkin se, että joudun sektioon. Ei niinkään se, että vauva vaikka sattuis syntymään poikittain perätilassa ;)

Kommentit

  1. Ei siihen sektioonkaan kuole :) Itselle se tehtiin suunnitellusti 7 viikkoa sitten perätilasta johtuen ja olen täysin parantunut ja itseasiassa helpottunut siitä, vaikka ensin olin pettynyt kun en saanut synnyttää. Ei repeämiä eikä tikkejä, paitsi tietty mahassa viikon verran ja istumaan pääsee heti. Mukelo oli aika reilun kokoinen ja uskon päässeeni helpommalla näin.

    VastaaPoista
  2. Mua kammottaa myös piikit ja veri, joten puudutukset vähän hirvittää. No, kylläpä se sit paikanpäällä selviää, miltä tuntuu ja mitä tarvitsee. Ehkei se pistäminen enää niissä synnytyskivuissa tunnu. :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Noro

Iski se norovirus sitten tännekin. Sairastuin su-ma välisenä yönä ja olin eilisen ihan poissa pelistä. Mies joutui jäämään töistä kotiin hoitamaan poikaa. Tänään joutui menemään töihin, mutta onneksi tästä sohvalta käsin pystyy poikaa vahtimaan ja itsekin nukkumaan päikkäreiden aikana. Tän rajun taudin ansiosta vuorokaudessa lähti 3 kiloa. Nyt pystyn onneksi jo vähän juomaan vettä, laimennettua gefilus-mehua ja syömään jäisiä mustikoita. Eilen tuli ulos ihan kaikki. Pelkään vaan, että sama tauti iskee myös Simolle ja miehelle...

Rv 27+3

Tässä taas tämän viikon masukuvaa. Maha on jatkanut kasvuaan, mutta vieläkään se ei näy ollenkaan takaapäin ja ei pahemmin edestäkään jos on esim. musta paita päällä. Kävin perjantaina pitkästä aikaa leffassa (ja onnistuin jopa istumaan sen 2h paikoillaan käymättä kertaakaan vessassa!). Leffassa oli aika voimakkaat musat ja pikkusella tosi vahvat potkut... Ilmeisesti mahatyyppi kuulee jo ääniä ulkomaailmasta. Lauantaina kierreltiin miehen kanssa koko päivä kaupoilla. Jaksoin reissun tosi hyvin, kiitos vaan sille kuka keksi tuon tukivyön. Ilman sitä en enää kävelis yhtään mihinkään. Koska tämä mun tissiosasto näköjään yhä jatkaa kasvuaan jouduin käydä ostamassa taas uudet rintsikat. Meinas kuulkaa usko loppua siellä sovituskopissa. Nyt mulla on tasan yhdet sopivat rintsikat, kokoa 75G!! Mä en edes halua tietää mihin sfääreihin nää tissit paisuu siinä vaiheessa kun alan imettää. Tänään kävin tallilla koiran kanssa rämpimässä lumisella pellolla, uimassa ja illalla vielä kävelylenki

2020 Case Korona

En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Tämä vuosi on ollut aika haipakkaa. Tammikuussa lomailimme Sallassa. Helmikuussa olin lomautettuna lentoemännän työstä. Maaliskuussa lensin ja sairastelin. Huhtikuussa lähinnä nukuin univelkoja pois ja lepäsin. Toukokuussa aloitin kesätyöt entisessä työpaikassani. Tein koko kesän pelkästään etätöitä ja odotin milloin pääsisin taas lomautukselta lentämään. Kesällä tuli konkurssi ja koko Helsinki base suljettiin.  Olin keväällä hakenut opiskelemaan ja aloitin elokuussa opinnot ammattikorkeakoulussa. Pääsin opiskelemaan rakennusmestariksi. Elokuussa aloitin myös työpätkän lentokentällä. Yhtäkkiä olin täysipäiväinen opiskelija ja tein siinä sivussa kahta työtä. Koronan vuoksi lähes kaikki opinnot olivat etänä.  Syyskuun jälkeen sain jatkosopimuksen molemmista työpaikoista. En ole ikinä viihtynyt etätöissä, koska kaipaan kovasti sosiaalisia kontakteja. Aloin marraskuussa olla niin väsynyt, että irtisanouduin vanhasta työstä kesken määräaikaisuuden.  Nyt o