Tässä kuvaa rv 20+0 eli viime torstailta. Hirmu merkittävää eroa viime viikkoiseen ei mun mielestä ole.
Eilen kävin taas lähikirpparilla. Siellä oli vaikka mitä! Mietin ostanko sitterin, kaarellisen puuhamaton (vai miksköhän sitä sanotaan), turvakaukalon+telakan, imetystyynyn, hyppykiikun.. Olin kuitenkin kävellen matkassa niin en saanut isompia ostoksia raahattua kotiin. Löysin kuitenkin hoitoalustan, toppapuvun, parit potkarit ja haalarin. Kaikki nämä yhteensä vain 6 euroa! Pitää mennä ehkä huomenna vielä uudestaan auton kanssa...
Reiman toppahaalari 2e
Kuvat tulee näköjään taas väärinpäin :) Haalari 1e, froteepotkarit 0,5e ja velourpotkarit 1e.
Hoitoalusta 1,5e
Nyt mulle on varmaankin tullut se keskiraskauden "jaksan mitä vaan"-olo. Ei enää okseta, jaksan illalla valvoa pidempää kun siihen klo 21 ja samoin jaksan liikkua paremmin. Ruokakaan ei enää uppoa entistä vauhtia. Iho-ongelmat on helpottanut ja iho on muuttunut kuivemmaksi. Pakko on rasvailla koko kroppaa ja varsinkin masua suihkun jälkeen, muuten alkaa kutittaa. Normaalisti mun tukka rasvottuu 1-2 päivässä ihan järkyttävästi, nyt se ei rasvoitu oikeastaan ollenkaan.
Jotenkin mulla on paljon yksinäisempi olo kuin ennen. Tai lähinnä en kehtaa puhua näistä vauvajutuista mun kavereille, koska tiedän, ettei niitä oikeasti kiinnosta. Ainoa raskaana oleva kaveri muutti toiselle paikkakunnalle kuukausi sitten ja lähipiirissä ei yhdelläkään ole lapsia. Suurin osa mun kavereista on heppapiireistä, ja siellä tämä lasten hankinta ei ehkä ole niin yleistä? Ei mun muutkaan +30 kaverit kyllä ole lapsia hankkineet.
Aina jos näen kaupungilla raskaana olevia naisia tai pikkuvauvoja työnteleviä, mun tekis mieli mennä juttelemaan! Mutta mua kyllä varmasti pidettäis umpihulluna.. Samoin tarkkailen mitä lastenvaunuja ihmisillä on. Netin vauvapalstojen lukeminen on tietysti auttanut ja sieltä on saanut vertaistukea, mutta olis kiva löytää joku mammakaveri täältä lähistöltä.
Eilen kävin taas lähikirpparilla. Siellä oli vaikka mitä! Mietin ostanko sitterin, kaarellisen puuhamaton (vai miksköhän sitä sanotaan), turvakaukalon+telakan, imetystyynyn, hyppykiikun.. Olin kuitenkin kävellen matkassa niin en saanut isompia ostoksia raahattua kotiin. Löysin kuitenkin hoitoalustan, toppapuvun, parit potkarit ja haalarin. Kaikki nämä yhteensä vain 6 euroa! Pitää mennä ehkä huomenna vielä uudestaan auton kanssa...
Reiman toppahaalari 2e
Kuvat tulee näköjään taas väärinpäin :) Haalari 1e, froteepotkarit 0,5e ja velourpotkarit 1e.
Hoitoalusta 1,5e
Nyt mulle on varmaankin tullut se keskiraskauden "jaksan mitä vaan"-olo. Ei enää okseta, jaksan illalla valvoa pidempää kun siihen klo 21 ja samoin jaksan liikkua paremmin. Ruokakaan ei enää uppoa entistä vauhtia. Iho-ongelmat on helpottanut ja iho on muuttunut kuivemmaksi. Pakko on rasvailla koko kroppaa ja varsinkin masua suihkun jälkeen, muuten alkaa kutittaa. Normaalisti mun tukka rasvottuu 1-2 päivässä ihan järkyttävästi, nyt se ei rasvoitu oikeastaan ollenkaan.
Jotenkin mulla on paljon yksinäisempi olo kuin ennen. Tai lähinnä en kehtaa puhua näistä vauvajutuista mun kavereille, koska tiedän, ettei niitä oikeasti kiinnosta. Ainoa raskaana oleva kaveri muutti toiselle paikkakunnalle kuukausi sitten ja lähipiirissä ei yhdelläkään ole lapsia. Suurin osa mun kavereista on heppapiireistä, ja siellä tämä lasten hankinta ei ehkä ole niin yleistä? Ei mun muutkaan +30 kaverit kyllä ole lapsia hankkineet.
Aina jos näen kaupungilla raskaana olevia naisia tai pikkuvauvoja työnteleviä, mun tekis mieli mennä juttelemaan! Mutta mua kyllä varmasti pidettäis umpihulluna.. Samoin tarkkailen mitä lastenvaunuja ihmisillä on. Netin vauvapalstojen lukeminen on tietysti auttanut ja sieltä on saanut vertaistukea, mutta olis kiva löytää joku mammakaveri täältä lähistöltä.
Kivoja löytöjä, mäkin kävin kirppiksellä ja löytyi taas paljon vaatetta. Postaan sit kun jaksan...
VastaaPoistaVähän sama yksinäisyys vaivaa täälläkin. Kaikki ystävät ovat muuttaneet täältä entiseltä opiskelupaikkakunnalta (tosi pieni kaupunki) pois, eikä uusia helposti löydy. Vanhat kunnon ystävät taas ovat sen verran kaukana, ettei kyläily onnistu. Harmittaa, kun tekis mieli vaunulenkkikavereita, tai edes jonkun jonka kanssa käydä kahvilla joskus. No, näin on näreet, eikä sille paljoa mitään voi.