En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Tämä vuosi on ollut aika haipakkaa. Tammikuussa lomailimme Sallassa. Helmikuussa olin lomautettuna lentoemännän työstä. Maaliskuussa lensin ja sairastelin. Huhtikuussa lähinnä nukuin univelkoja pois ja lepäsin. Toukokuussa aloitin kesätyöt entisessä työpaikassani. Tein koko kesän pelkästään etätöitä ja odotin milloin pääsisin taas lomautukselta lentämään. Kesällä tuli konkurssi ja koko Helsinki base suljettiin. Olin keväällä hakenut opiskelemaan ja aloitin elokuussa opinnot ammattikorkeakoulussa. Pääsin opiskelemaan rakennusmestariksi. Elokuussa aloitin myös työpätkän lentokentällä. Yhtäkkiä olin täysipäiväinen opiskelija ja tein siinä sivussa kahta työtä. Koronan vuoksi lähes kaikki opinnot olivat etänä. Syyskuun jälkeen sain jatkosopimuksen molemmista työpaikoista. En ole ikinä viihtynyt etätöissä, koska kaipaan kovasti sosiaalisia kontakteja. Aloin marraskuussa olla niin väsynyt, että irtisanouduin vanhasta työstä kesken määräaikaisuude...
HIENOA!!! Mieki oon näiden kolmen kans käyny muutaman kerran kaupasa ja se on pikkusen liian extremeä mun makuun... Ja mies ei todellakaan selviäis siitä. Saati että päivistä kotona yksin näiden lasten kans. Meinasi taannoin että kokeillaan vaan, kyllä hän pärjää, mutta joo-o, mitens kokeilet ko mie imetän. Ja mitä mie 9tuntia tekisin..?
VastaaPoistaNiin siis mun mies ei suostu edes pojan kans kaksistaan kauppaan kun se on sen mielestä niin säätöä. Ja esim. ihan vaipanvaihtoon se tarvitsee mut assariks ties mitä peppupyyhkeitä etsimään pitkin kämppää..aargh!
PoistaKaksosten kanssa on joutunut alusta asti kauppailemaan "yksin". Alussa se oli säätämistä, mutta nyt kahden yksivuotiaan kanssa menee jo rutiinilla.. Tai noh, eivät enää mahdu kaksosvauvakärryihin, joten olen rattailla kaupassa, joten ostokset eivät ole suuria, kun joudun kärräämään joko kahdet kärrit tai tuplarattaat ja kärrit :)
VastaaPoistaMä tykkään käydä rattaiden kans kaupas, kun ei tarvisäätää turvaistuimien kans mut sit noi vaippalaatikot sun muut on pakko roudata autolla..
PoistaHieno suoritus! Mä aattelin laittaa lähikauppaan toivomuslistalle jonkinnäköiset kolmosostoskärryt, jos semmosia on olemassa. Vai miten ihmeessä kaupassa käydään yhden vajaa kakkosen ja kahden kaukalovauvan kanssa?
VastaaPoistaÖö yks vauva manducaan tai sit kaukalo siihen ostoskärryihin? En mä tiedä.. Kuullostaa haastavalta!
PoistaOho, on ollu suoritus! *virtuaalinen hatunnosto*
VastaaPoistaThanks :)
PoistaVau onnea uudesta tulokkaasta ja sen tuomista kivoista pikku haasteista. Meillä on kans pienokaiset hyvin pienellä ikäerolla , kiva jäädä seuraamaan kivaa blogiasi.
VastaaPoistaps. tsemppiä myös miehellesi , maybe one day ? ;)
Kiitos :) ja kiva kun kommentoit niin löysin myös sun blogin.
PoistaHahaha repesin totaalisesti tuolle lopulle, se on niin totta! :D Munkaan mies ei selviäisi ikinä.
VastaaPoistaMutta upeaa! Hyvä sinä :) muakin vähän jännittää miten selviän kaksosten JA taaperon kanssa vuodenvaihteessa... kääääk.
Mä en varmaan selviäis.. Niin ihana kyllä seurata nyt sun tuplaodotusta :)
PoistaHuh, musta tuntuu etten varmaan ikinä selviäisi kaupassa useamman kuin yhen kanssa! :) Eikä mies nyt ainakaan, vaikka sillä tosin on lehmän hermot eli jaksais varmasti hermostumatta koko rumban... Mutta miksi miehet onkin niin yksioikoisia, eivät pysty useampaan asiaan yhtä aikaa? Kuten "en voi syödä aamupalaa jos pitää vahtia ryömivää poikaa". Mites luulet että mä sitten päivisin teen yhtään mitään jos ei pysty lasta vahtiessa tekemään muuta... :P
VastaaPoistaNo miehet nyt on vähän tommosia.. Mun mies ainakin :)
PoistaEiks olisi helpointa käydä tekemässä ne isot ostokset iltapäivällä/illalla yksin, kun mies on kotona lasten kanssa ja käydä päivisin hakemassa vaan jotain pientä, esim. maitoa jos tarvii? Näin meillä ja hyvin toimii.
VastaaPoistaYleensä käydään yhdessä kaupassa, mutta nyt oli kaikki vaippoja myöten loppu enkä saa rattaisiin mahtumaan kun pikkuostokset. Joten siks oli pakko mennä..
Poista