Siirry pääsisältöön

Menisinkö töihin...?

Viime yö oli taas vaikea. Simo menee normaalisti nukkumaan 21-22 välillä. Nyt oltiin vielä 23-24 hereillä. Kahteen otteeseen olin saanut jo nukahtamaan pojan sänkyyn, mutta sitten heräsi puolen tunnin päästä täyteen huutoon. Ei enää suostunut syömään rintaa, huusi vaan. Rauhoittui vaan pystyasennossa. Sain sitten lopulta jollain ihmeen ilveellä pojan nukahtamaan mun kainaloon. Siirtoyrityksistä omaan sänkyyn ei tullut mitään koko yönä. Ähinä ja huitominen unissa jatkui koko yön, joten en juurikaan saanut nukutuksi.

Tämä on täysin mun omaa syytä, koska idiootti kun olen lähdin eilen Simon kanssa kaupoille pelkkien matkarattaiden kanssa. Laitoin pojan päälle vaan peiton, enkä makuupussia. Kotimatkalla alkoi sataa reippaasti ja mulla oli jäänyt sadesuojakin kotiin. Olen aika varma, että Simo sai kylmää tuolla reissulla. Ja nyt siis taas pienellä on nenä tukossa.

Olen muistaakseni aiemminkin kirjoitellut siitä, etten osaa päättää jäänkö kotiin äitiysloman jälkeen vaiko en. Viime aikoina olen miettinyt, että jäisin kotiin pariksi vuodeksi ja tekisin ehkä muutamia työvuoroja kuussa.

Laskeskelin sitten, että eihän mulle jäisi juurikaan rahaa kun kotihoidontuesta ja kuntalisästäkin vähennetään verot. Olisiko kivaa olla kotona, jos ei kuitenkaan olisi varaa tehdä mitään hauskaa? 

Eilen tuli sellainen olo, että haluan sittenkin mennä töihin jo helmikuussa. Meillä on töissä tulossa fuusio vuoden alusta ja senkin vuoksi houkuttaisi mennä takaisin töihin. Poika menisi anopille hoitoon ja tekisin itse lyhennettyä työpäivää klo 7-13.

Mutta mietitään... On tässä vielä kuukausi aikaa päättää. Jos hakisimme päivähoitopaikkaa, pitäisi hakemus laittaa jo nyt menemään!

Töistä ikävöin työkavereita, kahvitaukoja, työpaikkalounaita ja sitä, että voin hyödyntää kielitaitoani. Toisaalta Simo kasvaa hirmuista vauhtia ja olisi kiva olla mukana seuraamassa jokaista kehitysvaihetta.

Punatukan blogissa on kiva arvonta käynnissä!

Kommentit

  1. Mä oon tehnyt koko äitiysloman ajan sijaisuuksia töissä. En osaa olla kotona ja ollaankin päätetty, että mä alotan työt ens keväänä tai jo talvella ja mies jää kotiin tytön kanssa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä viihdyn kyllä ihan hyvin kotona, mutta välillä vaan kaipaisi jotain ns. älyllistä toimintaa.. :)

      Poista
  2. Sulla on onnekas tilanne, että saat kuitenkin pikkuisen tutulle aikuiselle hoitoon eikä tartte laittaa häntä päiväkotiin:)! mä oon todennäköisesti kolme vuotta pääsääntöisesti kotona, teen sit hoitovapaalla vuoron pari viikossa niin pärjätään ihan hyvin. Sillai mulle jää jopa enemmän käteen ku ei tartte maksaa hoitomaksuja:) Kirjoittelin just samasta aiheesta! väsyneenä kirjoittaessa teksti tuli turhan kärkkäästi kotiin jäämistä puolustavaksi.. Kaikki tekee omat päätöksensä oman tilanteensa mukaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en missään tapauksessa haluaisi laittaa Simoa vielä päiväkotiin. Ja meillä kunta tukee yksityistä kotihoitoa + saamme sitten vielä Kelalta rahaa tälle hoitajalle. Toki mun pitää myös laskeskella kannattaako tehdä 80% viikkoa ja maksaa työmatkakustannukset 130e/kk vaiko jäädä kotiin tukien kera (n.600e/kk) ja tehdä siihen päälle muutamia työvuoroja.

      Poista
  3. Kullä päivähoitohakemuksen voi perua jos tilanne sitten muuttuu, kannattaa laittaa nyt jokatapauksessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivähoitoon emme halua Simoa laittaa ihan vielä. Jos tuo anoppi-hoito nyt ei onnistuisikaan, niin luultavasti Simo menisi sitten mun omille vanhemmille. Isä on eläkkeellä ja äidillä sellainen työ, että on kesät vapaalla.

      Poista
  4. Kaikki tekee omat päätöksensä.
    Mä olen välillä aivan täysin kypsä olemaan kotona tuon 10 kk vanhan diktaattorin komenneltavana, mutta en haluaisi vielä viedä näin pientä hoitoon, kun on kuitenkin taloudellisesti mahdollista olla kotona.

    ps. vitsi, että mä INHOAN näitä bloggerin sanavahvistuksia. !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä. Miehellä on ihan ok työ, tai siis paljon parempi palkka kun mulla ja sillä kyllä eläisi ihan hyvin. Mulla vaan itselläni on oma asuntolaina (asunto tällä hetkellä vuokralla) ja vielä opintolainaakin maksettavana, joten kaikki tuet menisi näihin kuluihin. Jos voittais lotossa niin eipä olis näitäkään huolia!

      Noi sanavahvistukset on kyllä ihan pyllystä.. Laitoin nyt nuo asetukset niin, että vaan rekisteröityneet pystyy kommentoimaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rv 17

Heti alkuun masukuvaa rv 17+0. Maha on kasvanut ihan älyttömästi! Ja myös selkä on ollut kipeä, eikä ihme kun pitää tuota möhkälettä kannatella. Tässä vielä vertailun vuoksi masukuva viime viikolta (rv 16). Tässä maha on mun mielestä tosi paljon pienempi kuin rv 15. Mahan koko riippuu kyllä aika paljon siitä, mitä päivän aikana on syönyt. Tällä viikolla kävin ekaa kertaa koko raskausaikana uimahallissa. Tykkään uida ja normaalisti uin sen 0,5h + 0,5h tai sitten koko tunnin putkeen. Mutta nyt huomasin kuinka tämä raskaus on romahduttanut mun kestävyyskunnon ihan totaalisesti! Ekan 10 minuutin jälkeen oli pakko siirtyä sinne hitaiden radalle ja 20 min jälkeen olin jo niin poikki (ja kiukkuinen niiden hitaiden matelijauimareiden vuoksi), että oli pakko mennä saunaan huilaamaan. Ja maha tuntui uidessa siltä, että se vaan hidastaa koko touhua. Vähän kuin olisi uinut joku kivireppu mahassa! Ensi viikolla uusi yritys.. Pääsin niistä järkyttävistä päänsäryistä eroon vähäksi aikaa kun a

2020 Case Korona

En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Tämä vuosi on ollut aika haipakkaa. Tammikuussa lomailimme Sallassa. Helmikuussa olin lomautettuna lentoemännän työstä. Maaliskuussa lensin ja sairastelin. Huhtikuussa lähinnä nukuin univelkoja pois ja lepäsin. Toukokuussa aloitin kesätyöt entisessä työpaikassani. Tein koko kesän pelkästään etätöitä ja odotin milloin pääsisin taas lomautukselta lentämään. Kesällä tuli konkurssi ja koko Helsinki base suljettiin.  Olin keväällä hakenut opiskelemaan ja aloitin elokuussa opinnot ammattikorkeakoulussa. Pääsin opiskelemaan rakennusmestariksi. Elokuussa aloitin myös työpätkän lentokentällä. Yhtäkkiä olin täysipäiväinen opiskelija ja tein siinä sivussa kahta työtä. Koronan vuoksi lähes kaikki opinnot olivat etänä.  Syyskuun jälkeen sain jatkosopimuksen molemmista työpaikoista. En ole ikinä viihtynyt etätöissä, koska kaipaan kovasti sosiaalisia kontakteja. Aloin marraskuussa olla niin väsynyt, että irtisanouduin vanhasta työstä kesken määräaikaisuuden.  Nyt o

Rv 27+3

Tässä taas tämän viikon masukuvaa. Maha on jatkanut kasvuaan, mutta vieläkään se ei näy ollenkaan takaapäin ja ei pahemmin edestäkään jos on esim. musta paita päällä. Kävin perjantaina pitkästä aikaa leffassa (ja onnistuin jopa istumaan sen 2h paikoillaan käymättä kertaakaan vessassa!). Leffassa oli aika voimakkaat musat ja pikkusella tosi vahvat potkut... Ilmeisesti mahatyyppi kuulee jo ääniä ulkomaailmasta. Lauantaina kierreltiin miehen kanssa koko päivä kaupoilla. Jaksoin reissun tosi hyvin, kiitos vaan sille kuka keksi tuon tukivyön. Ilman sitä en enää kävelis yhtään mihinkään. Koska tämä mun tissiosasto näköjään yhä jatkaa kasvuaan jouduin käydä ostamassa taas uudet rintsikat. Meinas kuulkaa usko loppua siellä sovituskopissa. Nyt mulla on tasan yhdet sopivat rintsikat, kokoa 75G!! Mä en edes halua tietää mihin sfääreihin nää tissit paisuu siinä vaiheessa kun alan imettää. Tänään kävin tallilla koiran kanssa rämpimässä lumisella pellolla, uimassa ja illalla vielä kävelylenki