Siirry pääsisältöön

Menisinkö töihin...?

Viime yö oli taas vaikea. Simo menee normaalisti nukkumaan 21-22 välillä. Nyt oltiin vielä 23-24 hereillä. Kahteen otteeseen olin saanut jo nukahtamaan pojan sänkyyn, mutta sitten heräsi puolen tunnin päästä täyteen huutoon. Ei enää suostunut syömään rintaa, huusi vaan. Rauhoittui vaan pystyasennossa. Sain sitten lopulta jollain ihmeen ilveellä pojan nukahtamaan mun kainaloon. Siirtoyrityksistä omaan sänkyyn ei tullut mitään koko yönä. Ähinä ja huitominen unissa jatkui koko yön, joten en juurikaan saanut nukutuksi.

Tämä on täysin mun omaa syytä, koska idiootti kun olen lähdin eilen Simon kanssa kaupoille pelkkien matkarattaiden kanssa. Laitoin pojan päälle vaan peiton, enkä makuupussia. Kotimatkalla alkoi sataa reippaasti ja mulla oli jäänyt sadesuojakin kotiin. Olen aika varma, että Simo sai kylmää tuolla reissulla. Ja nyt siis taas pienellä on nenä tukossa.

Olen muistaakseni aiemminkin kirjoitellut siitä, etten osaa päättää jäänkö kotiin äitiysloman jälkeen vaiko en. Viime aikoina olen miettinyt, että jäisin kotiin pariksi vuodeksi ja tekisin ehkä muutamia työvuoroja kuussa.

Laskeskelin sitten, että eihän mulle jäisi juurikaan rahaa kun kotihoidontuesta ja kuntalisästäkin vähennetään verot. Olisiko kivaa olla kotona, jos ei kuitenkaan olisi varaa tehdä mitään hauskaa? 

Eilen tuli sellainen olo, että haluan sittenkin mennä töihin jo helmikuussa. Meillä on töissä tulossa fuusio vuoden alusta ja senkin vuoksi houkuttaisi mennä takaisin töihin. Poika menisi anopille hoitoon ja tekisin itse lyhennettyä työpäivää klo 7-13.

Mutta mietitään... On tässä vielä kuukausi aikaa päättää. Jos hakisimme päivähoitopaikkaa, pitäisi hakemus laittaa jo nyt menemään!

Töistä ikävöin työkavereita, kahvitaukoja, työpaikkalounaita ja sitä, että voin hyödyntää kielitaitoani. Toisaalta Simo kasvaa hirmuista vauhtia ja olisi kiva olla mukana seuraamassa jokaista kehitysvaihetta.

Punatukan blogissa on kiva arvonta käynnissä!

Kommentit

  1. Mä oon tehnyt koko äitiysloman ajan sijaisuuksia töissä. En osaa olla kotona ja ollaankin päätetty, että mä alotan työt ens keväänä tai jo talvella ja mies jää kotiin tytön kanssa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä viihdyn kyllä ihan hyvin kotona, mutta välillä vaan kaipaisi jotain ns. älyllistä toimintaa.. :)

      Poista
  2. Sulla on onnekas tilanne, että saat kuitenkin pikkuisen tutulle aikuiselle hoitoon eikä tartte laittaa häntä päiväkotiin:)! mä oon todennäköisesti kolme vuotta pääsääntöisesti kotona, teen sit hoitovapaalla vuoron pari viikossa niin pärjätään ihan hyvin. Sillai mulle jää jopa enemmän käteen ku ei tartte maksaa hoitomaksuja:) Kirjoittelin just samasta aiheesta! väsyneenä kirjoittaessa teksti tuli turhan kärkkäästi kotiin jäämistä puolustavaksi.. Kaikki tekee omat päätöksensä oman tilanteensa mukaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en missään tapauksessa haluaisi laittaa Simoa vielä päiväkotiin. Ja meillä kunta tukee yksityistä kotihoitoa + saamme sitten vielä Kelalta rahaa tälle hoitajalle. Toki mun pitää myös laskeskella kannattaako tehdä 80% viikkoa ja maksaa työmatkakustannukset 130e/kk vaiko jäädä kotiin tukien kera (n.600e/kk) ja tehdä siihen päälle muutamia työvuoroja.

      Poista
  3. Kullä päivähoitohakemuksen voi perua jos tilanne sitten muuttuu, kannattaa laittaa nyt jokatapauksessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivähoitoon emme halua Simoa laittaa ihan vielä. Jos tuo anoppi-hoito nyt ei onnistuisikaan, niin luultavasti Simo menisi sitten mun omille vanhemmille. Isä on eläkkeellä ja äidillä sellainen työ, että on kesät vapaalla.

      Poista
  4. Kaikki tekee omat päätöksensä.
    Mä olen välillä aivan täysin kypsä olemaan kotona tuon 10 kk vanhan diktaattorin komenneltavana, mutta en haluaisi vielä viedä näin pientä hoitoon, kun on kuitenkin taloudellisesti mahdollista olla kotona.

    ps. vitsi, että mä INHOAN näitä bloggerin sanavahvistuksia. !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä. Miehellä on ihan ok työ, tai siis paljon parempi palkka kun mulla ja sillä kyllä eläisi ihan hyvin. Mulla vaan itselläni on oma asuntolaina (asunto tällä hetkellä vuokralla) ja vielä opintolainaakin maksettavana, joten kaikki tuet menisi näihin kuluihin. Jos voittais lotossa niin eipä olis näitäkään huolia!

      Noi sanavahvistukset on kyllä ihan pyllystä.. Laitoin nyt nuo asetukset niin, että vaan rekisteröityneet pystyy kommentoimaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laiska äiti

Pahoittelen kun en ole viimepäivinä oikein jaksanut bloggailla. Mulla on kyllä tähän ihan hyvä selitys olemassa... Tuossa n. kuukausi sitten ihmettelin kun koko ajan paleltaa. Siis vaikka olin sisällä villasukat jalassa ja  ulkona untsika niskassa plussakeleillä. Järkyttävä nälkäkin oli koko ajan. Yhtenä iltana ei tehnyt mitään makeeta mieli. Siinä vaiheessa aloin hiljaa päässäni laskeskella 1+1 yhteen ja seuraavana aamuna ällötti jo kahvikin. Testasin huvikseni Pregcheckin liuskatestillä ja kaks viivaa pärähti. Melkoisen järkyttynyt olin enkä uskonut tulosta. Kipitin apteekkiin ostamaan Clearbluen digitestiä, joka näytti raskaana 3+. Seuraavana päivänä pääsin onneksi heti yksityiselle ultraan, koska menkoista laskettuna viikkoja olisi ollut tuolloin jo jotain 9+.. Pikku mötikkä siellä köllötteli ja sydän sykki. Koko vastasi 6+3 ja laskettu aika ultran mukaan 9.7.2013. Joten heipat ens kesän ratsastusleirille ja kotihoidontuella köyhäilyille... Olo on aamusta iltaan mitä kamal

Me&i-arvonta!

Kaikkien teidän ihanien lukijoiden kunniaksi päätin järjestää arvonnan. Palkintona on Me&i cuddly bears body koossa 86/92cm. Menee värien puolesta niin tytölle kun pojallekin :) Kaikki lukijoiksi liittyneet ovat mukana yhdellä arvalla kommentoimalla tätä postausta. Kaksi arpaa saat jos linkität arvonnan omaan blogiisi. Osallistua voi sunnuntaihin 13.1 klo 20 asti.

2020 Case Korona

En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Tämä vuosi on ollut aika haipakkaa. Tammikuussa lomailimme Sallassa. Helmikuussa olin lomautettuna lentoemännän työstä. Maaliskuussa lensin ja sairastelin. Huhtikuussa lähinnä nukuin univelkoja pois ja lepäsin. Toukokuussa aloitin kesätyöt entisessä työpaikassani. Tein koko kesän pelkästään etätöitä ja odotin milloin pääsisin taas lomautukselta lentämään. Kesällä tuli konkurssi ja koko Helsinki base suljettiin.  Olin keväällä hakenut opiskelemaan ja aloitin elokuussa opinnot ammattikorkeakoulussa. Pääsin opiskelemaan rakennusmestariksi. Elokuussa aloitin myös työpätkän lentokentällä. Yhtäkkiä olin täysipäiväinen opiskelija ja tein siinä sivussa kahta työtä. Koronan vuoksi lähes kaikki opinnot olivat etänä.  Syyskuun jälkeen sain jatkosopimuksen molemmista työpaikoista. En ole ikinä viihtynyt etätöissä, koska kaipaan kovasti sosiaalisia kontakteja. Aloin marraskuussa olla niin väsynyt, että irtisanouduin vanhasta työstä kesken määräaikaisuuden.  Nyt o