Siirry pääsisältöön

Hermoja koetellaan

Mies lähti pelaamaan jotain &€?!?! NELJÄN tunnin golfkierrosta johonkin huitsinnevadaan. Tulee kotiin joskus yöllä. Tää taitaa olla eka ilta yksin näiden kahden kanssa (voi olla ettei, en muista enää mitään kun olen pari viikkoa nukkunut kahden tunnin pätkissä). Ilta alkoi lupaavasti: Simo on koiran kimpussa just silloin kun imetän. Koiran telkesin makkariin loppuillaks. Simpan iltapalan sain annettua vaikka vauva huusi siinä vaiheessa jo suoraa huutoa, koiran raapiessa villisti makkarin ovea. Sain pyykit koneeseen ja Simpan maitopullon kans unille. Seuraavaks molemmat lapset huutaa ja arvot mitä seuraavaks tekisit.. Pojalle lisäsatsi maitoa ja taas imettämään vauvaa. Ehkä tästä vielä selvitään.

Tuo rakas koira myös tänään söi mun ainokaisen rintakumin. Piti käydä ostamassa uus kun vauva ei osaa vielä syödä huonommasta tissistä ilman kumia.

Käytiin tänään Helsingissä kun miehen piti korjailla veneestä jotain sähköjuttuja. Menin siksi aikaa Kaivarin leikkipuistoon. Simppa laski vahingossa sellasen ison liukumäen ihan itse sillä aikaa kun olin tsekkaamassa nukkuuko vauva vielä vaunuissa. No aika hienostihan se sieltä humpsahti selälleen hiekalle. Tuli taas aikamoiset paska mutsi-fiilikset.... Miten sellaset äidit pärjää jolla on vaikka neljä ihan pientä lasta? Mä tuskin pärjäisin..

Kommentit

  1. Tsemppiä arkeen, kyllä se siitä tasoittuu alkukankeuden jälkeen. Minullakin on kaksi hengissä olevaa ja ihan hyvinvointistakin lasta, vaikka joka päivä toinen tippuu jostain kun olen pelastamassa toista pulasta. Se on elämää, ja lapset on onneksi tehty kestämään sitä! :)

    VastaaPoista
  2. Mulla meinaa järki loppua harvase päivä näiden kolmen kans. Esikoiselle on tullut, totta kai kun vauva syntyi, joku ihmeen uhma. Taas. Joka asiaan tulkuttaa takasin ja sanelee ehtoja ja uhkailee hajottavansa tavaroita ja puijuuttaa pikkuveljeään. Tosi raskasta.
    Juniori on kunnostautu karkaileen. Ja harmikseni se on oppinu kans ajaan pyörää, joten karkumatkat on pidentyneet hurjasti ja vaarallistuneet myös. Eilen oli oikein esimerkillinen päivä mulla näiden kolmen kans... Esikoisen oli isänsä komentanu huoneeseen jäähylle, kun mun hermot ei enää riittäneet. Soitin siis meihelle ja käskin panna esikois

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...sen ruotuun. Eli mies siis puhutteli esiioisen ja passitti jäähylle. Samaan aikaan vauvalle iski kaamia nälkä ja aloin imettää. Samassa tajuan ettei kuopusta näy eikä kuulu missään. Vauva irti tissistä ja ikkunoista vilkaisu näkyykö pihalla lasta. Voi per.. Piha on tyhjä. Vauvan kans meen pihalle ja katon että kuopuksen pyörä puuttuu. Tuhatta ja sataa vien vauvan sitteriin juoksen yläkertaan hakemaan esikoisen (oli ehtiny nukahtaa) ja käsken antaa vauvalle tuttia ja lohuttaa. Hyppää. Pyörän selkään, kuselen naapureilta havaintoja juniorista ja kukaan ei ole nähny. Poljen pitkän matkan ja sitte nään juniorin. Ajelee keskellä autotietä ilman kenkiä ja kypärää. Ja huutaa "äiti! Mennään lenkille" kun näkee minut ja hymyilee ko naantalin aurinko. Käsken polkea kotiin, ei jaksa. Koitan ajaa pyörää ja työntää junioria kotiin. Meän talon kohalla nakkaan pyöräni ja juniorin pyörän ojaan ja juoksutan lapsen sisälle ja jäähylle ja kiitän esikoista ja käsken mennä takasin jäähylle ja kaivan tissin esille ja itken melkein yhtä lujasti kuin vauva samaan aikan. Tämä arki on ihan mahotonta. Useimmiten.
      Aina.

      Poista
    2. Hauskoja kirjotusvirheitä. Antakaa armon käydä kun väsyneenä kirjoittaa koitan tihrustaa.
      Jos mulla muuten mies lähtisi golffaan 4:kai tunniksi työpäivän jälkeen, niin mie varmaan pakkaisin sille laukun valmiiksi että sais kotiin tullessa painua sinne takasin sinne viheriölle ja nukkua aiellä...

      Poista
  3. Tsemppiä arkeen! Voin vaan kuvitella miten hankalaa on ainakin aluksi taiteilla niin, että kaikki sujuu.

    VastaaPoista
  4. Tsemppiä! On oikeesti mahdotonta yhden ihmisen olla kahdessa/useammassa paikassa samaan aikaan, ja sitten jollekin lapsista sattuu muksahduksia ja siitä seuraa hirveä itkuparku, jota lohduttaessa toinen lapsi onnistuu katoamaan tai satuttamaan itsensä...
    Ne on todella ehtiväistä porukkaa!

    VastaaPoista
  5. Tsemppiä! ja paskamutsi-fiilikset pannaan :) Kaikkea ei vaan voi kahden kanssa ehtiä, varmasti Simokin siitä kokoajan viisastuu. Nyt vaan päivä kerrallaan eteenpäin ja miehen golffit minimiin ;)

    VastaaPoista
  6. Täältäkin tsempit! Kyllä se viimeistään sit helpottaa, kun ovat lähempänä esikoulua... Mulla menee hermo näiden koululaisten kanssa vähän väliä, joten ukko ei kyl pääse oikein minnekään. Kauhea eukko olen mut en mä kaikkia näitä viittä mukeloa ole tähän maailmaan saattanut, enkä sitä myöten niitä kyllä yksikseni kovin usein hoitele.

    VastaaPoista
  7. Kauhulla mietin viime vuonna, kun kuopus syntyi ja jäin viikon kestäneen miehen isyysloman jälkeen kotiin kolmen pienen kanssa, että mitenkä siitä selviää ja alkuun tuntuikin olevan pienoinen katastrofi tissitakiaisen kanssa, kun pitäs keritä pyyhkimään keskimmäisen pyllyä, selvittämään isompien riitoja ja ties mitä aina kesken imetyksen tms.
    Sitten iski vielä kuopukselle koliikki ja refluksi. Harmitus jäi, koska vauvan ekat 5kk meni hieman ohi kaaoksessa ja vanhemmat lapset eivät saaneet sinä aikana paljoa huomiota, mutta selvittiinhän me, huh.

    Miehen suhteen oon samoilla linjoilla toisen kommentoijan kanssa, että luultavasti ite pakkaisin kans kimpsut ja kampsut ja käskisin tulla takas sit, kun tajuais, että mikä on tällä hetkellä sitä golfia tärkeämpää.

    Tsemppiä siis ja mantraa "tää on ohimenevää tää on ohimenevää tää on ohimenevää" :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rv 17

Heti alkuun masukuvaa rv 17+0. Maha on kasvanut ihan älyttömästi! Ja myös selkä on ollut kipeä, eikä ihme kun pitää tuota möhkälettä kannatella. Tässä vielä vertailun vuoksi masukuva viime viikolta (rv 16). Tässä maha on mun mielestä tosi paljon pienempi kuin rv 15. Mahan koko riippuu kyllä aika paljon siitä, mitä päivän aikana on syönyt. Tällä viikolla kävin ekaa kertaa koko raskausaikana uimahallissa. Tykkään uida ja normaalisti uin sen 0,5h + 0,5h tai sitten koko tunnin putkeen. Mutta nyt huomasin kuinka tämä raskaus on romahduttanut mun kestävyyskunnon ihan totaalisesti! Ekan 10 minuutin jälkeen oli pakko siirtyä sinne hitaiden radalle ja 20 min jälkeen olin jo niin poikki (ja kiukkuinen niiden hitaiden matelijauimareiden vuoksi), että oli pakko mennä saunaan huilaamaan. Ja maha tuntui uidessa siltä, että se vaan hidastaa koko touhua. Vähän kuin olisi uinut joku kivireppu mahassa! Ensi viikolla uusi yritys.. Pääsin niistä järkyttävistä päänsäryistä eroon vähäksi aikaa kun a

2020 Case Korona

En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Tämä vuosi on ollut aika haipakkaa. Tammikuussa lomailimme Sallassa. Helmikuussa olin lomautettuna lentoemännän työstä. Maaliskuussa lensin ja sairastelin. Huhtikuussa lähinnä nukuin univelkoja pois ja lepäsin. Toukokuussa aloitin kesätyöt entisessä työpaikassani. Tein koko kesän pelkästään etätöitä ja odotin milloin pääsisin taas lomautukselta lentämään. Kesällä tuli konkurssi ja koko Helsinki base suljettiin.  Olin keväällä hakenut opiskelemaan ja aloitin elokuussa opinnot ammattikorkeakoulussa. Pääsin opiskelemaan rakennusmestariksi. Elokuussa aloitin myös työpätkän lentokentällä. Yhtäkkiä olin täysipäiväinen opiskelija ja tein siinä sivussa kahta työtä. Koronan vuoksi lähes kaikki opinnot olivat etänä.  Syyskuun jälkeen sain jatkosopimuksen molemmista työpaikoista. En ole ikinä viihtynyt etätöissä, koska kaipaan kovasti sosiaalisia kontakteja. Aloin marraskuussa olla niin väsynyt, että irtisanouduin vanhasta työstä kesken määräaikaisuuden.  Nyt o

Rv 27+3

Tässä taas tämän viikon masukuvaa. Maha on jatkanut kasvuaan, mutta vieläkään se ei näy ollenkaan takaapäin ja ei pahemmin edestäkään jos on esim. musta paita päällä. Kävin perjantaina pitkästä aikaa leffassa (ja onnistuin jopa istumaan sen 2h paikoillaan käymättä kertaakaan vessassa!). Leffassa oli aika voimakkaat musat ja pikkusella tosi vahvat potkut... Ilmeisesti mahatyyppi kuulee jo ääniä ulkomaailmasta. Lauantaina kierreltiin miehen kanssa koko päivä kaupoilla. Jaksoin reissun tosi hyvin, kiitos vaan sille kuka keksi tuon tukivyön. Ilman sitä en enää kävelis yhtään mihinkään. Koska tämä mun tissiosasto näköjään yhä jatkaa kasvuaan jouduin käydä ostamassa taas uudet rintsikat. Meinas kuulkaa usko loppua siellä sovituskopissa. Nyt mulla on tasan yhdet sopivat rintsikat, kokoa 75G!! Mä en edes halua tietää mihin sfääreihin nää tissit paisuu siinä vaiheessa kun alan imettää. Tänään kävin tallilla koiran kanssa rämpimässä lumisella pellolla, uimassa ja illalla vielä kävelylenki