Kävimme tällä viikolla 10kk neuvolassa. Tämä oli ylimääräinen neuvolakäynti omasta toiveestani. Lähinnä halusin tietää miten poika on kasvanut. Neuvolatädillä oli sijainen, johon Simo suorastaan rakastui. Vakkarineuvolatätiä hieman vierastaa (samoin kuin aika montaa muuta vanhempaa naisihmistä).
10kk, suluissa 8kk neuvolan mitat:
Pituus: 73,5cm (70,1)
Paino: 9360g (8420)
Pipo: 46 (45,4)
"Hyvin kasvava poika! Kuumeessa ollut. Hapanmaitotuotteita maistelussa"
En tiedä onko muut törmänneet tähän keski-ikäiseen naistyyppiin, jolla on tapana tulla neuvomaan ihan tuntemattomia vauvojen äitejä? Näin meille kävi eilisellä Prisman reissulla. Pikkumies oli just herännyt 20min päikkäreiltä, ja oli kiukkuinen kun ampiainen. Kävin pikaisesti hakemassa maitoa ja suunnistin kassoille. Kassoille oli tietysti kilsan mittainen jono. Siinä vaiheessa alkaa huuto. Meitä edellä oleva vanhempi täti päivittelee kuinka pojalla taitaa olla nälkä. Tunkee vielä naamansa siihen 20cm etäisyydelle pojan naamasta. Tästäkös poika riemastuu ja karjuu kahta kauheammin. Itse yritän hymyillä ja hillitä itseni.
Tässä yksi päivä oltiin miehen kanssa vaunulenkillä. Käveltiin vieretysten erittäin leveän kävelytien toista reunaa. Vastaan tulee keski-ikäinen pariskunta vieretysten ihan keskellä tietä, eivät väistä ollenkaan. Vanhempi mies alkaa huudella törkeään tyyliin kuinka valtaamme koko kävelytien. Tästäkös mieheni riemastui ja alkoi huudella takaisin.
Normaalisti olen tosi suoranainen ja sanon kyllä tarvittaessa napakasti, jos joku tuntematon alkaa päätänsä aukomaan. Mutta lapsen kanssa liikkuessa en kehtaa! Mulla on joku käsittämätön tarve esittää hillittyä äitiä tilanteessa kuin tilanteessa.
10kk, suluissa 8kk neuvolan mitat:
Pituus: 73,5cm (70,1)
Paino: 9360g (8420)
Pipo: 46 (45,4)
"Hyvin kasvava poika! Kuumeessa ollut. Hapanmaitotuotteita maistelussa"
Isot pojat osaa jo istua isoilla tuoleilla :) |
En tiedä onko muut törmänneet tähän keski-ikäiseen naistyyppiin, jolla on tapana tulla neuvomaan ihan tuntemattomia vauvojen äitejä? Näin meille kävi eilisellä Prisman reissulla. Pikkumies oli just herännyt 20min päikkäreiltä, ja oli kiukkuinen kun ampiainen. Kävin pikaisesti hakemassa maitoa ja suunnistin kassoille. Kassoille oli tietysti kilsan mittainen jono. Siinä vaiheessa alkaa huuto. Meitä edellä oleva vanhempi täti päivittelee kuinka pojalla taitaa olla nälkä. Tunkee vielä naamansa siihen 20cm etäisyydelle pojan naamasta. Tästäkös poika riemastuu ja karjuu kahta kauheammin. Itse yritän hymyillä ja hillitä itseni.
Tässä yksi päivä oltiin miehen kanssa vaunulenkillä. Käveltiin vieretysten erittäin leveän kävelytien toista reunaa. Vastaan tulee keski-ikäinen pariskunta vieretysten ihan keskellä tietä, eivät väistä ollenkaan. Vanhempi mies alkaa huudella törkeään tyyliin kuinka valtaamme koko kävelytien. Tästäkös mieheni riemastui ja alkoi huudella takaisin.
Normaalisti olen tosi suoranainen ja sanon kyllä tarvittaessa napakasti, jos joku tuntematon alkaa päätänsä aukomaan. Mutta lapsen kanssa liikkuessa en kehtaa! Mulla on joku käsittämätön tarve esittää hillittyä äitiä tilanteessa kuin tilanteessa.
Itse aion viedä Tyypin ylimääräiselle neuvolakäynnille nyt kun tulee 1v 3 kk täyteen.
VastaaPoistaMä en ole hillitty äiti. :( Eilen räjähdin postissa, kun selvisi, että 0,90 snt postimerkkejä ei täällä taideta myydä muualla, kuin postissa! Missä pitää siis JONOTTAA, että saa postitettua yli 50 grammaa alle 100 grammaa painavan kirjeen...
Itse en onneksi ole törmäänyt mutta kai se olisi hyvä jos osaisi asiallisesti käyttäytä ettei vajoa samalle tasolle kun ne ääliöt. Ymmärrän jos on vaikeaa hillitä itsensä. Odottelen niitä karkkihyllyllä tapahtuvia itkupotkuraivareita kun lapsi kasvaa ja tädit kauhistelee ympärillä...taidan nostaa tytön syliin niille akoille jos alkavat avautua. :)
VastaaPoista