Olen aina miettinyt ketä ne tyypit ovat, jotka jättävät esikoisen tarhaan jotta voisivat päivisin viettää laatuaikaa kotona uuden vauvan kanssa. No nyt tiedän. Kuuntelin nimittäin huuli pyöreänä erään äidin päätöstä jättää 1-vuotias esikoinen tarhaan kun uusi vauva syntyy.
Täällä meillä päivähoitopaikoista on pulaa. Mielestäni ne paikat kuuluisivat työssäkäyville.
1-vuotias tuskin vielä tarvitse mitään tarhan tarjoamia virikkeitä. Lisäksi kuntamme tarjoaa avointa päiväkerhoa, perhekahvilaa, muskaria ja ties mitä aktiviteettia - ilmaiseksi. Ehkäpä yli 3-vuotias osaisi jo kaivata toisten lasten seuraa.
En myöskään haluaisi maksaa 250 euroa kuussa päivähoitopaikasta. Saati sitten joka aamu roudata muksua sinne tarhaan. En haluaisi sairastaa niitä vatsatauteja ja flunssia joita se tarhalainen kotiin toisi.
En yksinkertaisesti kehtaisi viedä esikoista tarhaan ja vilkuttaa sitten heipat vauva kainalossa. Mulle tuottaa välillä tuskaa jättää esikoinen pariksi tunniksi anopille, jotta pääsen vauvan kanssa kaksistaan asioille.
Kuuntelin tätä päiväkodin ylistäjää ihmeissäni ja samalla katsoin kun ennen niin kiltti tarhalainen tönäisi poikani kumoon pariin otteeseen, ei päästänyt häntä leikkitelineeseen ja kiukkusi. Nämäkö ovat niitä päiväkodissa opittuja, lapsen kehitykselle välttämättömiä taitoja... Häh?
Työkaverini ensimmäinen kommentti oli kun kerroin odottavani uutta vauvaa: "Kai haette sitten Simolle päivähoitopaikkaa?". Jäin miettimään, onko tämä ihan normaali käytäntö.
Mitä mieltä olette?
Täällä meillä päivähoitopaikoista on pulaa. Mielestäni ne paikat kuuluisivat työssäkäyville.
1-vuotias tuskin vielä tarvitse mitään tarhan tarjoamia virikkeitä. Lisäksi kuntamme tarjoaa avointa päiväkerhoa, perhekahvilaa, muskaria ja ties mitä aktiviteettia - ilmaiseksi. Ehkäpä yli 3-vuotias osaisi jo kaivata toisten lasten seuraa.
En myöskään haluaisi maksaa 250 euroa kuussa päivähoitopaikasta. Saati sitten joka aamu roudata muksua sinne tarhaan. En haluaisi sairastaa niitä vatsatauteja ja flunssia joita se tarhalainen kotiin toisi.
En yksinkertaisesti kehtaisi viedä esikoista tarhaan ja vilkuttaa sitten heipat vauva kainalossa. Mulle tuottaa välillä tuskaa jättää esikoinen pariksi tunniksi anopille, jotta pääsen vauvan kanssa kaksistaan asioille.
Kuuntelin tätä päiväkodin ylistäjää ihmeissäni ja samalla katsoin kun ennen niin kiltti tarhalainen tönäisi poikani kumoon pariin otteeseen, ei päästänyt häntä leikkitelineeseen ja kiukkusi. Nämäkö ovat niitä päiväkodissa opittuja, lapsen kehitykselle välttämättömiä taitoja... Häh?
Työkaverini ensimmäinen kommentti oli kun kerroin odottavani uutta vauvaa: "Kai haette sitten Simolle päivähoitopaikkaa?". Jäin miettimään, onko tämä ihan normaali käytäntö.
Mitä mieltä olette?
Meidän poika aloittaa tammikuussa perhepäivähoitajalla, kun minä menen töihin. Kävimme tänään ulkoilemassa hoitajan kanssa ja siellä oli paikalla muitakin perhepäivähoitajia lapsineen. Todella monella lapsella oli äiti kotona vauvan kanssa. Minullahan ei ole kokemusta isommasta sisaruksesta ja vauvasta, joten sen puolesta en osaa sanoa mitään. Mutta näin "ulkopuolisena" se kuulostaa todella oudolta. Mikäli isompi sisarus olisi tosiaan joku 3 v niin voisin kuvitella laittavani lapsen kerhoon muutamaksi tunniksi pari kertaa viikossa, mutta kokopäivähoitoon en voisi kuvitella laittavani. Jokainen kuitenkin tekee niin kuin parhaaksi näkee.
VastaaPoistaItse olin viime talven äitiyslomalla ja vanhempi poika (silloin 4v., nyt 5) kävi 8 päivää kuukaudessa ryhmiksessä, koska en halunnut menettää hyvää päivähoitopaikkaa vauvaloman takia (tiesin meneväni töihin tänä syksynä ja vauva meni isoveikan kanssa samaan hoitopaikkaan). Vanhempi lapsi oli siis ollut ennen tätä jo 3 vuotta hoidossa ja minä töissä. Mutta jos olisin ollut koko ajan vanhemman kanssa kotona, en olisi tälle erikseen hoitoa hakenut vauvan takia. Eli periaatteessa olen subjektiivista oikeutta vastaan...
VastaaPoistaMinä taas laittaisin mielellään esikoiseni päiväkotiin pariks päiväks viikossa että saisi jotain tekemistä kun olla vaan mun ja vauvan kanssa. Tai näin ainaki ajattelin ennenku vauva syntyi. Enään minua ei haittaa se että on kotona. Paitsi etten ite lähe ulos niin helposti kuin ennen. eli esikoinen viihtyisi paremmin päiväkodissa kun vain kotona.
VastaaPoistaOlin itse ajatellut, että Tyyppi jatkaisi osapäivähoidossa jos me saisimme toisen lapsen. No nythän on niin, että toinen lapsi olisi tuloillaan loppukesästä ja Tyyppi aloittaa päivähoidossa tammikuussa reilun kahden vanhana.
VastaaPoistaEn halua jättää Tyyppiä edes osapäivähoitoon, sillä tutkimusten mukaan lapsille ei välttämättä pääse kehittymään sisarussuhdetta, kun toinen on kotona äidin kanssa ja toinen hoidossa. Saattaa myös altistaa entisestään mustasukkaisuudelle. Olin ajatellut, että ne kaverit voisivat olla tosi tärkeitä, mutta alle 4-vuotias ei kuulemma vielä muodosta kaveri-suhteita vaan leikit ovat pitkälti vierekkäin leikkejä. Niinpä jos meillä kaikki sujuu hyvin ja Tyyppi saa pikkusisaruksen loppukesästä, niin silloin Tyyppi jää äidin ja vauvan kanssa kotiin. Ja tosiaan olen samaa mieltä: hoitopaikat kuuluvat työssäkävijöille, hoitopaikoista kun on huutava pula ja tosiaan meilläkin on tarjolla kaupungilla erilaista toimintaa ja seurakunnalla perhekerhoja. Saattaa tietysti olla, että pyörrän päätökseni vielä tämän odotuksen aikana... :)
Meillä on esikoinen ollut muutaman päivän viikossa perhepäivähoitajalla 1.v3kk lähtien, kun menin takaisin töihin. Nyt odotan toista ja aion kyllä ottaa esikoisen hoidosta pois toukokuussa, kun nyytti syntyy(tai siis huhtikuussa, kun jään äitiyslomalle). Syksyllä, kun täyttää 3.v olen ajatellut ilmoittaa seurakunnan kerhoon, joka kokoontuu kaksi kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan. Se riittänee aktiviteetiksi vielä 3 vuotiaalle. Päivähoitopaikka kun kuuluu mielestäni ehdottomasti työssä käyville. Ja muutenkin tahdon molemmat lapset pitää kotona, kun kerran itsekin kotona olen, kyllä se vieläkin riipaisee jättää hoitoon, vaikka ihan ok sinne jääkin.
VastaaPoistaMä en kyllä kans pysty ymmärtämään tätä ratkaisua, tuntuu vain niin järjettömältä. Etenkään, jos se tuleva vauva nimenomaan on syy viedä isompi hoitoon. Ehkä vielä siinä ajatuksessa on (jotain) järkeä, että jos lapsi on ollut jo tarhassa ja solminut kaverisuhteita, niin sitten lapsen olisi hyvä kai olla siellä jatkossakin. Ainakin joinakin päivinä viikossa. Muuten minä jään kanssa ihmettelemään, että mitä v*ttua... :D
VastaaPoistaMeillä esikoinen on eskarissa ja sen lisäksi jonku pari tuntia vielä päivähoidossa. Voisin toki hakia hänet kotiin heti kun eskari loppuu, mutta eskarissa on kaverit, kotona ei. Meillä on siis se minimi houtoaika eskarin lisäksi, eli alle 5h/päivä. Haluttiin että esikoinen saa eskarin lisäksi leikkiä vielä.
VastaaPoistaKeskimmäinen on mun ja vauvan kans kotona. Koitan mahdollisuuksien mukaan käyttää keskaria perhekerhoissa yms että olis hänen elämässäänki muutaki ko koti vaan. Tulee olemaan keväällä pojalle kova paikka palata päiväkotiin. On niin juurtunu minuun kiinni tämän äitiysloman aikana. No, elämä on...
En miekään ymmärrä että lapsi hoitoon pannaan että äiti voi uuteen vauvaan keskittyä. Ko eihän uusi vauva vaadi paljoakaan. Äiti taitaa vaan kaivat silloin omaa aikaa. Miksi silloin lapsia ees tekee...?
Mää en ymmärrä. Toinen on nää äidit jotka laittaa pari vuotiaat lapset päikkyyn ja on ote himassa. Siis wtf? Ja syy on että lapsi saa sielä virikkeitä ja kavereita. Joo o, luulis että äiteellä on aikaa keksiä lapselleen virikkeitä ja viedä vaikka puistoon leikkiin muiden lasten kanssa.. Koneet ja telkkarit kiinni ja perse ylös sohvalta, ei Se sen vaikeempaa ole.
VastaaPoistaMä en myöskään ymmärrä näitä vanhempia. Raa'asti sanoisin, että kyse on vaan äidin mukavuudenhalusta, jos lähettää isomman lapsen isän mukana aamuisin tarhaan. Onhan se nyt helvetin paljon helpompaa olla vain vauvan kanssa! Tottakai niitä erityistilanteita joissakin perheissä on, mutta pääasiassa tässä on kyse vaan siitä miten "kamalan raskaaksi" ihmiset kokee edes kahden lapsen hoitamisen samaan aikaan. Voi härregyyd, tottakai se on välillä raskasta. Oikein kiukuttaa, että hoitopaikkoja viedään niitä todella tarvitsevilta, pääkaupunkiseudullakin moni vanhempi joutuu kuskaamaan lastaan toiselle puolelle kapunkia tarhaan kun omalla alueella ei ole tilaa. Jos niitä virikkeitä haluaa, niin kerhoihin vaan ja puistoon tutustumaan muihin. Ehkä hauskin kommentti tähän oli se, että ei heidän puistossa ole aitaa - eihän äiti pysty vauvan kanssa lasta vahtimaan! ...... :DDDD
VastaaPoistaMummini on toiminut ikuisuuden kaupungin puistotätinä ja hänelle tulee useinkin vastaan vanhempia, jotka hakevat hoitopaikkaa koska uusi vauva on tulossa. Hän on ottanut tiukan linjan: ei ota lasta hoitoon 3kk ennen tai jälkeen uuden vauvan syntymän. Pieni lapsihan kokee, että se heitetään vaan syrjään uuden tulokkaan tieltä.
Toivon todella, että toi subjektiivinen päivähoito-oikeus muutetaan ainakin osapäiväiseksi ellei poisteta kokonaan ja että etusijalle menisivät AINA ne lapset, joiden MOLEMMAT vanhemmat käyvät töissä (kuulemma niitäkin on ihan liikaa, missä toinen vanhempi makaa työttömänä kotona). Osapäiväisyyden ymmärrän isomman yli 3-vuotiaan lapsen kanssa vielä jotenkuten, jos meidän esikoinen olisi nyt vauvojen synnyttyä ollut 3,5v. eikä 1,5v. ja ollut jo pitkään tarhassa, olisin jättänyt hänet todennäköisesti sinne 2-3 lyhyeksi päiväksi viikossa. Mutta 1,5-vuotiaan kanssa asia ei käynyt mielessä kertaakaan.
Ymmärtäisin paremmin, jos esikoinen olisi jo päiväkodissa mutta aika vaikeaa hahmottaa sitä, että uuden vauvan takia kotona hoidettu laitettaisiin päiväkotiin. Päiväkotipaikkoja jaellessa mieluummin paikat työssäkäyvien lapsien vanhemmille. Toki ymmärrän myös sen, jos kotona on jokin todella erityinen tilanne ja päiväkotipaikka tilannetta esimerkiksi rauhoittaisi. No, jokainen tyylillään.
VastaaPoistaTai siis paikat työssäkäyvien vanhempien lapsille, ei vanhemmille itselleen! :DDD
PoistaJoo samoilla linjoilla olen, kun muutkin täällä kommentoineet. Itse tuplien äitinä koko tuo homma kuulostaa hassulta.. Kun on itse tottunut, että on kaksi esikoista..Kuitenkin, jokaisella on se oma elämä. Joku voi yhden vauvan kanssa väsätä vaikkapa gradua, ja siksi isompi on hoidossa. Ja ulkopuolisista se saattaa näyttää, että nainen on tuolloin Vain kotona vauvan kanssa. Tai voi olla, että äiti on "oikeasti väsnyt" eli masentunut, joten vaihtoehtoja ei ole. Tää aihe herättää paljon mielipiteitä :)
VastaaPoistaEn todellakaan veisi esikoistani hoitoon jos syntyisi toinen lapsi. Esikoinen aloittaa päivähoidon nyt 2v:nä kun menen töihin ja jos joskus jään vielä äitiyslomalle niin jää kyllä esikoinenkin kotiin. Nih! Ymmärrän jos äidillä on vaikka synnytyksen jälkeinen masennus ja jotain muuta spesiaalia, mutta muuten en. Yksi ystävistäni on vienyt esikoisensa hoitoon että saa olla rauhassa kotona vauvan kanssa, ihan vaan kun se on helpompaa ja lapsi nauttii tarhasta, mut mä en kyl ymmärrä.
VastaaPoistamä kävin parin pk-seudulla asuvan naisen kanssa kesällä keskusteluja aiheesta ja ehdottomasti oli sitä mieltä, että mun täytyy esikoiselle hakea hoitopaikkaa, kun kaksoset syntyy.
VastaaPoistaen hakenut. osaksi siksi että en kehdannut ja osaksi siksi että en nähnyt sitä tarpeellisena. oishan se joinakin päivinä ihan kiva viedä tyttö hoitoon, vauvailla kotona tai käydä asioilla. täällä maalla ei ole tapana hakea hoitopaikkaa jos äidit on kotona ja ihan tasan tarkkaan kylillä puhuttaisiin ja tiedettäisiin kuka sen tenavan hoitoon vie vaikka kotona onkin.
Juu, en mäkään kyllä ihan ymmärrä. Ite en vois kuvitellakkaan viedä noin pientä päiväkotiin. Perhepäivähoitajalle ehkäpä, mutta en ainakaan sillon, kun oisin kotona pikkusen kanssa. Mikäli tarviin aikaa ilman isompaa niin sitten pyytäisin mummoja hoitamaan tai jonkin muun.
VastaaPoistaEri juttu on sitten se, jos on sellanen tilanne ettei kertakaikkiaan ole ketään, joka auttaa siinä hoidossa taikka on jokin muu syy hoidon tarpeelle. Ja tosiaan mikäli on noita kerhoja mihin voi viedä lapsukaisen niin sitten veisin sellaseen ja jos lapsi ois niin iso, että voi mennä itsestään. En siis tarkoita niitä missä käydään perheen voimin.