Siirry pääsisältöön

Maanantain purnaukset

En muista kirjoitinko tästä jo aiemmin, mutta meillä hajosi jonkun aikaa sitten tiskari. Olenkin tässä nyt kolmisen viikkoa tiskannut kaiken käsin. Tänään kävi korjaaja, joka ei löytänyt koneesta mitään vikaa. Se toimii kuulemma ihan hyvin.. Eli olenko mä nyt kolme viikkoa tiskannut ihan turhaan?

Eilen käytiin parin kaverin kanssa Ruoholahden Snadi Stadi-puistossa. Päätin mennä autolla, koska junamatka kahden lapsen kanssa ei houkutellut. Reissu sujuikin ihan hyvin, mutta nyt Simon unirytmi on ihan perseellään. En vie sitä enää ikinä mihinkään päikkäriaikaan!

Lisäksi avauduin eilen hieman puhelimessa isälleni (lue: huusin ja kirosin täyttä kurkkua tuolla ulkona illalla). Meidän yläkerran naapuri tuli vauvansa kanssa vastaan, pitää mua nyt varmasti ihan umpihulluna.

Pääsen kohta sinne hierojalle, päivän pelastus! Tajusin just myös et eihän tänään olekaan edes maanantai...

Kommentit

  1. themama // Äiditön äiti19. marraskuuta 2013 klo 11.47

    Mulla eilinen meni kanssa penkin alle ja sama jatkuu tänään. Poika heräs 4.10 kun iskä lähti töihin ja koska ei ollut eilen syönyt oikein mitään niin aloinpa puuron keittoon noin klo 5. Nyt yritän saada sitä taas päikkäreille huonolla menestyksellä. Tsemppiä, nyt on kuitenkin jo tiistai :)

    VastaaPoista
  2. Diana19. marraskuuta 2013 klo 13.58

    Voi ei, voin vaan kuvitella ton fiiliksen kun on tiskannu turhaan :D

    VastaaPoista
  3. Heisi8. joulukuuta 2013 klo 9.33

    Siis voi ei! Voin kuvitella miten oot ollu ihan ärsyyntynyt, kun korjaaja kertoo ettei koneessa oo mitään vikaa ja oot 3vko tiskannu käsin. Siis mulla ois myös mennyt käpy ihan täysin. Vihaan tiskaamista niiiiiin paljon, että teen melkein mitä vaan muuta kuin tiskaan käsin. Yök miten ärsyttävää hommaa!

    Meijän neiti on myös nyt jotenkin ihan sekasin noitten päikkäreittensä kanssa. En oikein tiiä enää mistä johtuu. Nyt, kun jäätiin kotiin niin päikkäreille ei meinata mennä sitten millään. Neiti on kyllä aika pirteä, mutta kiukkuisempi kuin normisti. Tosin osin se johtuu kasvaneesta ruokahalusta ja nälkä yllättää useammin. Yöt nukutaan hyvin (11-13h), mutta välillä saatetaan herätä, kun ollaan noustu unissaan istumaan. Sitten vaan neiti takas makuulleen ja uni jatkuu. En tiiä miksei ne päikkärit onnistu!? Yksikin päivä oli puoltoista tuntia sängyssä höpöttelemässä eikä se uni vaan tullu. Ihan ihme juttu. :/ Mikähän tähän ois avuksi?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rv 17

Heti alkuun masukuvaa rv 17+0. Maha on kasvanut ihan älyttömästi! Ja myös selkä on ollut kipeä, eikä ihme kun pitää tuota möhkälettä kannatella. Tässä vielä vertailun vuoksi masukuva viime viikolta (rv 16). Tässä maha on mun mielestä tosi paljon pienempi kuin rv 15. Mahan koko riippuu kyllä aika paljon siitä, mitä päivän aikana on syönyt. Tällä viikolla kävin ekaa kertaa koko raskausaikana uimahallissa. Tykkään uida ja normaalisti uin sen 0,5h + 0,5h tai sitten koko tunnin putkeen. Mutta nyt huomasin kuinka tämä raskaus on romahduttanut mun kestävyyskunnon ihan totaalisesti! Ekan 10 minuutin jälkeen oli pakko siirtyä sinne hitaiden radalle ja 20 min jälkeen olin jo niin poikki (ja kiukkuinen niiden hitaiden matelijauimareiden vuoksi), että oli pakko mennä saunaan huilaamaan. Ja maha tuntui uidessa siltä, että se vaan hidastaa koko touhua. Vähän kuin olisi uinut joku kivireppu mahassa! Ensi viikolla uusi yritys.. Pääsin niistä järkyttävistä päänsäryistä eroon vähäksi aikaa kun a
4 kommenttia
Lue lisää

2020 Case Korona

En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Tämä vuosi on ollut aika haipakkaa. Tammikuussa lomailimme Sallassa. Helmikuussa olin lomautettuna lentoemännän työstä. Maaliskuussa lensin ja sairastelin. Huhtikuussa lähinnä nukuin univelkoja pois ja lepäsin. Toukokuussa aloitin kesätyöt entisessä työpaikassani. Tein koko kesän pelkästään etätöitä ja odotin milloin pääsisin taas lomautukselta lentämään. Kesällä tuli konkurssi ja koko Helsinki base suljettiin.  Olin keväällä hakenut opiskelemaan ja aloitin elokuussa opinnot ammattikorkeakoulussa. Pääsin opiskelemaan rakennusmestariksi. Elokuussa aloitin myös työpätkän lentokentällä. Yhtäkkiä olin täysipäiväinen opiskelija ja tein siinä sivussa kahta työtä. Koronan vuoksi lähes kaikki opinnot olivat etänä.  Syyskuun jälkeen sain jatkosopimuksen molemmista työpaikoista. En ole ikinä viihtynyt etätöissä, koska kaipaan kovasti sosiaalisia kontakteja. Aloin marraskuussa olla niin väsynyt, että irtisanouduin vanhasta työstä kesken määräaikaisuuden.  Nyt o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Viikko 7 + jotain

Olin viikonloppuna ratsastusleirillä. Kieltämättä oli ihanaa päästä laukkailemaan pitkin peltoja, hyppäämään maastoesteitä ja uittamaan hevosia. Unohdin melkein kokonaan olevani raskaana. Iltaisin teki ihan tajuttomasti mieli päärynäsiideriä. Nukahdin joka ilta siinä ysin maissa muiden jäädessä saunomaan ja juomaan olutta. Veneilijä lähti pariksi päiväksi Lappiin ja joudun nyt taas hengailemaan yksin täällä sen asunnolla alkuviikon. Ennen mä suorastaan rakastin yksin oloa, mutta nyt tää on jotenkin vaikeeta. Mun pitäisi tässä viimeistään ennen vauvan syntymää siirtää kirjat virallisesti tänne. Veneilijä vaihtoi jo huonejärjestystä niin, että meidän makkarista pääsee partsille ja suoraan vessaan (koska ravaan siellä kaiket yöt). Ja vauvan huoneeksi tulee isompi makkari. Siinä vaiheessa kun alan maalaamaan sitä toista makkaria vaaleanpunaiseksi tai -siniseksi niin mut saa kyllä oikeasti ampua.. Töissä ei myöskään kenellekään ole enää epäselvää se, että olen paksuna. Joku on ystävälli
2 kommenttia
Lue lisää