Mallan päiväkirja

Olen kuullut ties mitä kauhutarinoita siitä kun perheeseen tulee uusi vauva. Meillä Simo on onneksi ottanut tytön tosi hyvin vastaan. Simo tuo tytölle leluja ja ruokaa, painaa sormella nenänpäästä, kiikkaa keinua ja käy välillä otsallaan varovasti hieromassa tytön otsaa. Turhautumista Simo purkaa lähinnä meidän koiraan sillä aikaa kun imetän. Saattaa myös tehdä jotain muuta kiellettyä, mutta ei ole vielä kertaakaan mennyt vauvaa mäiskimään.  Joten uskoisinkin, että näistä kahdesta tulee vielä hyvät kaverit :) Miten teillä on otettu uudet sisarukset vastaan?

Viime päivinä neiti on kiljahdellut riemusta ja naureskellut ääneen. Paljon iloa helistimestä :)

Päätin mennä perjantai-iltana circuit-tunnille. Lähdin vähän kiireessä ja kaikki jumppakamat oli pesussa. Revin sitten kaapista jotain vähän sinnepäin jumppailuun sopivia vaatteita. Kun astuin sisään jumppasaliin oli se täynnä jotenkin tosi kovakuntoisen näköisiä typyköitä pikku topeissaan ja oli siellä jokunen lihaksikas mieskin. Siinä vaiheessa ajattelin jo, että onkohan tää nyt ihan mun tunti.. Alkuverryttely oli juoksua ympyrässä, kyykkyhyppyjä ja ristiaskelia. Meinas kuulkaa kunto loppua jo siinä vaiheessa. Sitten alkoi itse kiertoharjoitteluosuus. Helvetin painavia levytankoja oli joka pisteellä ja jotain steppilautoja siinä välissä. Kierros kesti puoli tuntia ja joka pisteellä oltiin 1 minuutti. Jo parin pisteen jälkeen tajusin, ettei tämä ollut tosiaankaan oikea valinta ekaks jumppatunniks synnytyksen jälkeen. Tuntia ohjas sellanen bodarimies, joka Rammsteinin täysillä pauhatessa huusi jatkuvasti "RAIVOLLA JAKSAA!". Joo voin kertoa, etten jaksanut. Sen ekan kierro...

Tämä mun rakas ipad ei jostain syystä enää suostu lisäämään kuvia tänne ollenkaan? Eilen pääsin tyttöjen kanssa vähän lilluttelemaan Flamingo Spahan. Teki hyvää! Mulla oli tänään Me&i-kutsut. Täällä oli kahdeksan aikuista ja neljä lasta. Melkoinen härdelli siis. Koko aamun säädin leipomusten kansaa ja piirakat onneks onnistuikin ihan jees. Mikropopparit onnistuin polttamaan. Itselleni ostin farkut ja uudet joogahousut, Simolle poliisipaidan. Tytölle oon jo aiemmin tilannut keltaisen puputunikan ja pupujumppiksen. No kalliitahan noi housut on, mutta perustelin itelleni että tarvitsen toisetkin farkut kun tällä hetkellä vain yhdet farkut mulle mahtuu. Ja noita joogahousuja tulee pidettyä joka päivä niin on hyvä olla useammat jos toiset on pesussa :) Käykääs osallistumassa arvontaan  http://tuttirallia.blogspot.fi/

Tiedättekö ne päivät kun mikään ei tunnu onnistuvan? Tässä yks päivä yritin laittaa Simoa päiväunille neljä kertaa. Kolmena kertana se kakkas ja unet jäi väliin. Olin imettämässä toisessa makkarissa tyttöä ja kiireellä lähdin Simon luo. Jossain vaiheessa tyttökin heräs ja hain sen olkkariin. Koira oli sitten sillä aikaa syönyt tytön kakkavaipan ja levitellyt sen meidän sänkyyn.. Tyttöhän sai viikko sitten sen rota-rokotteenkin. Koira kakkasi sitten sellasta kirkkaan keltasta pari päivää. Että näin meillä.

Viime viikolla kävin lasten kanssa yksin Ikeassa. Mentiin ekaks syömään ja tulikoe nro 1 oli miten saat ostoskärryt ja sen tarjotinkärryn pujoteltua kassasokkelon läpi. Onnistuin! Vinkiksi muuten, että tiistaisin lapset ruokailevat Ikeassa ilmaiseksi. Simpalle kelpas lihapullat, pillimehu lenteli pitkin ravintolaa, samoin jätski. Ruokailua säesti parkuva tyttö. Sain ipanat takaisin ostoskärryyn ja pääsin alakertaan kun huomasin, että tytöllä on kauhee nälkä. Ei muuta kun takas ravintolaan, Simo leikkipaikalle, etsit siihen viereen tuolin ja kaivat bosat esiin tyynesti keskellä kanssaruokailijoita. Ikeassahan on ihan jees se imetysnurkka, mutta sieltä ei ole minkäänlaista näköyhteyttä leikkipaikalle... Tästä reissusta selvisin ihan kunnialla niin lauantaina päätin testata miten onnistuu yksin käyminen Chicosissa. Suunnitelmana oli saada pöytä leikkipaikan läheltä. Jouduin vähän aikaa odottelemaan pöytää, mutta Simppa viihtyi onneks leikkien touhuissa. Tilasin Simolle taas lihapull...

Toissayönä Simon makkarista kuului tosi outo ääni. Kuullosti siltä, että joku tukehtuu. Simo heräsi itkuisena ja hengitys oli tosi vaikeeta. Soitin heti päivystykseen, josta meille kerrottiin että lähin päivystävä lastenlääkäri olisi Jorvissa. Sinne on meiltä tosi pitkä matka. Kuulemma mielellään voitais tulla vasta aamulla lääkäriin. Just joo, lapsi ei saa kunnolla henkeä niin laitampa sen tästä takas nukkumaan ja toivon parasta.. Netistä löysin onneksi tiedon, että Kampin Terveystalossa on yksityinen päivystys 24/7. Sain sinne ajan heti. Lähdettiin matkaan koko kööri. Perillä lääkäri tutki Simon ja saimme myös heti lääkettä. Diagnoosina kurkunpääntulehdus, joka on yleinen 1-2 vuotiailla pojilla. Siinä nimittäin hengitys vaikeutuu ja kuullostaa siltä, että lapsi tukehtuu. Haimme vielä apteekista kipu- ja yskänlääkettä. Pointsit Terveystalolle hyvästä palvelusta! Kotona Simo ei olisi halunnut mennä unille enää ollenkaan. Yö meni sitten valvoessa, mutta päivällä vedettiin 5h päikkär...