Siirry pääsisältöön

Rv 38+4 supistuksia odotellessa...

Viikonloppu oli jotenkin.. rankka! Perjantaina ajelin autolla ihan urakalla ja kävin esittelemässä asuntoani vuokralaisille. Olen siis vuokrannut oman asuntoni ja tämä nykyinen vuokralainen irtisanoi vuokrasopimuksen viime kuun lopussa. Nyt mulla on pienoinen stressi löytää siihen uudet vuokralaiset toukokuun alusta. Illalla käytiin kyläilemässä tuttavapariskunnan luona ja pyydettiin heitä samalla kummeiksi :)

Lauantai meni kokonaisuudessaan hautajaisissa ja illalla kävin pikaisesti tallilla hoitelemassa hepan. Eilen meille tuli vieraaksi ensin anoppi ja omat vanhempani. He eivät siis ole aiemmin vielä kertaakaan nähneet toisiaan. Vähän jännitin, miten kohtaaminen sujuu, mutta hyvin näyttivät tulevan toimeen keskenään.

Ensimmäiset vieraat kun saatiin ulos, tuli tänne vielä pari kaveria kyläilemään. Heistä yksi on raskaana ja toisella oli mukana 3 kuukautta vanha vauva. Ja mulle iski kieltämättä sellanen paniikki, että miten mä tulen sen oman vauvan kanssa oikein pärjäämään... Tämä kaverin vauva oli nimittäin sen parituntisen vierailun aikana 4 kertaa tissillä, pulautti sitten aina kaikki ulos ja desibelit nousi. Mutta suloinen pieni neiti hän kyllä oli :)

Kävin tänään rämpimässä koiran kanssa reilun tunnin lumisella pellolla. Ja suunnittelin seuraavaksi syöväni vähän chilitonnikalaa... Siivouksella en ole huomannut olevan mitään vaikutusta supistuksiin. Sen sijaan aina pyykkejä laittaessa alkaa jostain kumman syystä supistaa :)

Iltaisin on turvotus vaivannut, lähinnä nilkat on ihan tukkeina. Auttaa kyllä jos makoilen sohvalla ja teen tyynyistä sellaisen keon minkä päälle saan jalat hilattua.

Kommentit

  1. Toivottavasti saat pian uudet vuokralaiset! Tsemppiä muutenkin, kyllä se synnärille lähtö vaan on edessä, päivä päivältä lähempänä.

    Ja kyllä se vauvan hoitokin sujuu, vaikka opetteluahan tää on.

    Nimimerkillä "välillä pääsee kyl itku niin mammalta kuin lapseltakin" ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rv 17

Heti alkuun masukuvaa rv 17+0. Maha on kasvanut ihan älyttömästi! Ja myös selkä on ollut kipeä, eikä ihme kun pitää tuota möhkälettä kannatella. Tässä vielä vertailun vuoksi masukuva viime viikolta (rv 16). Tässä maha on mun mielestä tosi paljon pienempi kuin rv 15. Mahan koko riippuu kyllä aika paljon siitä, mitä päivän aikana on syönyt. Tällä viikolla kävin ekaa kertaa koko raskausaikana uimahallissa. Tykkään uida ja normaalisti uin sen 0,5h + 0,5h tai sitten koko tunnin putkeen. Mutta nyt huomasin kuinka tämä raskaus on romahduttanut mun kestävyyskunnon ihan totaalisesti! Ekan 10 minuutin jälkeen oli pakko siirtyä sinne hitaiden radalle ja 20 min jälkeen olin jo niin poikki (ja kiukkuinen niiden hitaiden matelijauimareiden vuoksi), että oli pakko mennä saunaan huilaamaan. Ja maha tuntui uidessa siltä, että se vaan hidastaa koko touhua. Vähän kuin olisi uinut joku kivireppu mahassa! Ensi viikolla uusi yritys.. Pääsin niistä järkyttävistä päänsäryistä eroon vähäksi aikaa kun a

2020 Case Korona

En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Tämä vuosi on ollut aika haipakkaa. Tammikuussa lomailimme Sallassa. Helmikuussa olin lomautettuna lentoemännän työstä. Maaliskuussa lensin ja sairastelin. Huhtikuussa lähinnä nukuin univelkoja pois ja lepäsin. Toukokuussa aloitin kesätyöt entisessä työpaikassani. Tein koko kesän pelkästään etätöitä ja odotin milloin pääsisin taas lomautukselta lentämään. Kesällä tuli konkurssi ja koko Helsinki base suljettiin.  Olin keväällä hakenut opiskelemaan ja aloitin elokuussa opinnot ammattikorkeakoulussa. Pääsin opiskelemaan rakennusmestariksi. Elokuussa aloitin myös työpätkän lentokentällä. Yhtäkkiä olin täysipäiväinen opiskelija ja tein siinä sivussa kahta työtä. Koronan vuoksi lähes kaikki opinnot olivat etänä.  Syyskuun jälkeen sain jatkosopimuksen molemmista työpaikoista. En ole ikinä viihtynyt etätöissä, koska kaipaan kovasti sosiaalisia kontakteja. Aloin marraskuussa olla niin väsynyt, että irtisanouduin vanhasta työstä kesken määräaikaisuuden.  Nyt o

Viikko 7 + jotain

Olin viikonloppuna ratsastusleirillä. Kieltämättä oli ihanaa päästä laukkailemaan pitkin peltoja, hyppäämään maastoesteitä ja uittamaan hevosia. Unohdin melkein kokonaan olevani raskaana. Iltaisin teki ihan tajuttomasti mieli päärynäsiideriä. Nukahdin joka ilta siinä ysin maissa muiden jäädessä saunomaan ja juomaan olutta. Veneilijä lähti pariksi päiväksi Lappiin ja joudun nyt taas hengailemaan yksin täällä sen asunnolla alkuviikon. Ennen mä suorastaan rakastin yksin oloa, mutta nyt tää on jotenkin vaikeeta. Mun pitäisi tässä viimeistään ennen vauvan syntymää siirtää kirjat virallisesti tänne. Veneilijä vaihtoi jo huonejärjestystä niin, että meidän makkarista pääsee partsille ja suoraan vessaan (koska ravaan siellä kaiket yöt). Ja vauvan huoneeksi tulee isompi makkari. Siinä vaiheessa kun alan maalaamaan sitä toista makkaria vaaleanpunaiseksi tai -siniseksi niin mut saa kyllä oikeasti ampua.. Töissä ei myöskään kenellekään ole enää epäselvää se, että olen paksuna. Joku on ystävälli