Mallan päiväkirja

Eilinen meni näin: Aamupala: 4-viljan puuroa veteen keitettynä, 3 isoa lusikallista raejuustoa, puoli kupillista marjoja, 2 kuppia maitokahvia, 2 lasia vettä, 1xraskausmonivitamiini, 1xmagnesium Lounas: 2 pientä jauhelihapihviä, (itsetehtyjä) lohkoperunoita, raejuustoa, kurkkua, salaattia, porkkanaraastetta, vichyä, jälkkäriksi itsetehtyä jogurttijädeä (jogurttia+mansikoita+loraus kermaa) Välipala: Pari salmiakkia Filmtownista ja kotona vielä muutama lisää.. "Päivällinen": 2 palaa ruispaahtoleipää, margariinia, 4 siivua juustoa, vettä Iltapala: 1 pieni jauhelihapihvi, 1/4 vesimelonista, jogurttijädeä, lasi vichyä ja monta lasillista vettä Normaalisti juon tuon lisäksi lasillisen kevytmaitoa, mutta näköjään eilen en muistanut. Jäinkin miettimään tuleeko kahvimaidoista, raejuustosta, jogurttijädestä ja juustosiivuista tarpeeksi kalsiumia raskaana olevalle... Neuvolan mukaan "normaalipäivän" 1 maitolasillinen, 1 viili, juustosiivut, raejuusto ja kahvimaidot

Mun pikkusisko tuli eilen katsomaan Simoa ja ehdotti että jäisi lapsenvahdiksi, jotta me päästäisiin miehen kanssa rauhassa ulos syömään. Noh, käytiin Elitessä syömässä ja verkkaisesta palvelusta johtuen koko reissu kesti ajomatkoineen viitisen (!!) tuntia. Ruoka oli kyllä tosi hyvää ja ihana miljöö, suosittelen! Kun tultiin kotiin kuulin jo ulko-ovelta Simon itkua. Siskon mukaan Simo oli kitissyt 90% hereillä ollessaan. Arvatkaa uskallanko tämän jälkeen enää jättää poikaa hoitoon muille kun anopille, en todellakaan! Nyt lähdetään Simon tyttökaverin 1-vuotissynttäreitä viettämään. Hauskaa viikonalkua kaikille!

Pahoittelen aiheuttamaani järkytystä. Tämän pitäisi olla kuva raskausmahasta, mutta näköjään olen kasvattanut rasvamakkaran jos toisenkin tuohon päälle. Imetin 7,5kk jolloin laihdutus ei käynyt mielessä, sitten tulinkin jo uudelleen raskaaksi. Muu kroppa ehti palautua, vatsamakkara ei :/ Kohtalontovereita? Lohduttaudun ajatuksella, et ehkä sitten kesällä 2014 mun maharöllykkä on poissa...

Mamma otin nää keittiönkaapit nyt haltuun.. Kontata voin edelleen vaan nakupellenä.. Opin eilen myös taputtamaan, mutta mamma ei saa sitä videota tänne ladattua sitten millään.. Mihin tää aika oikein menee? Meidän pikkujätkä on jo 9 kuukautta. Pituutta on tullut ihan selvästi lisää, osa 80cm vaatteista on jo ihan sopivia. Painokin on varmasti jo hiukan yli 9 kiloa. Seuraavaa neuvolaa odotellessa :)

Siirsimme Simon nukkumaan omaan huoneeseen tällä viikolla. Ensimmäiset kaksi yötä tosin heräsi siinä kahden maissa ja loppuyöksi otettiin meidän viereen nukkumaan. Viime yönä nukkui koko yön heräämättä omassa huoneessaan! En olisi vielä halunnut siirtää pinnasänkyä pois meidän huoneesta, mutta monesti Simo menee nukkumaan n. klo 20 ja kun me tulemme miehen kanssa nukkumaan havahtuu Simo meidän ääniin. Lisäksi lastenhuone sijaitsee ihan toisessa päässä asuntoa ja stressasin kuulenko kahden suljetun oven läpi lapsen itkun. Huoli osoittautui turhaksi -kyllä kuulen :) Ovet on pidettävä kiinni, koska muuten koira lähtee öisille tepasteluille pitkin asuntoa. Missä vaiheessa te olette siirtäneet vauvan nukkumaan omaan huoneeseen?

Sanonta helposta keskiraskaudesta taitaa pitää mun kohdalla kyllä paikkansa. Olen nimittäin ollut nyt paljon paremmassa kunnossa! En enää iltoja vietä vessanpöntön äärellä kyykkimässä vaan pahoinvointi on loppunut. Jaksan tehdä pitkiä kävelylenkkejä lumessa tarpoen (toki ylämäet menevät hiukan hitaampaan tahtiin). Aloitin tällä viikolla zumban, ja jaksoin sen tunnin jumpan hyvin. Jaksoin jopa punnertaa kaikki punnerrukset! Meikäläinen on tainnut viimeksi punnertaa joskus kesällä 2011 ennen ensimmäistä raskautta.. Ehkä se pojan nostelu on jotain auttanut? Ratsastus ei enää tällä viikolla tuntunut hyvältä. Käynti ja laukka meni vielä ihan ok, mutta ravissa tuli epämiellyttävä tunne. Joten heppailut jäivät tauolle toistaiseksi. Samoin tallityöt ja varsinkin paskakärryjen kippaaminen ylös pientä jäistä lankkua pitkin jotenkin raskaalta... Painoa on tullut reilun kilon verran neuvolan ekasta punnituksesta. Eli paljon vähemmän kuin viimeksi alkuraskaudessa. Toki lähtöpainokin oli vähän k

Me&i-arvonnan voittaja on nimimerkki Jossukka! Laitatko mulle sähköpostia :) Kiitos kaikille osallistujille ja tervetuloa uudet lukijat!

Poika on harjoitellut kovasti konttaamista, kiipeilyä ja tavaroiden repimistä alas tasoilta. Koko viikon on ensin yskä, sitten röhä ja nyt vuotava nenä vaivannut. Joten ollaan pysytelty kotona. Eilenkin oli -18 pakkasta, joten en ole uskaltanut viedä Simoa ulos. Yöt on köhästä huolimatta sujuneet hyvin, meillä ei enää heräillä kesken unien. Nyt kun mies on isäkuukaudella oon itse ehtinyt tehdä kaikenlaista päiväsaikaan.. Olen siis lähinnä tuhlannut rahojani kaupoilla, käynyt hierojalla, tehnyt parin tunnin lenkkejä koiran kanssa ja kiertänyt kirppiksiä. Eilen käytiin ensimmäistä myös koirien uimakoulussa.     Mun säästötoimet ennen hoitovapaan alkamista ei ole ihan toiminut... Mutta ale-ostoksia ei lasketa, eihän?? 50-56cm housuja tulokkaalle pikku räkäpää sai paidan ja housut Hauskaa viikonloppua! Vielä ehtii osallistua arvontaan, joka päättyy tänään klo 20.

Käytiin miehen kanssa eilen kahdestaan Flamingon kylpylän "aikuistenpuolella". En ollut siellä ennen käynyt ja voin kyllä suositella paikkaa lämpimästi. Oli kiva päästä viettämään aikaa ihan kahdestaan. Lilluttelujen jälkeen käytiin vielä syömässä italialaisessa. Simo oli sillä aikaa anopin hoivissa. Kerkesin pikaisesti käydä myös Polarn O.Pyretin alelaareja penkomassa. Ostin ensi kevättä ja syksyä ajatellen pipon ja fleecehanskat. Olishan sieltä löytynyt muutakin -50% edullisia juttuja, mutta toi mies oli siinä vaiheessa jo ihan kypsä odottelemaa.. (kuvat on nyysitty http://www.polarnopyret.fi/) Kotona Simo harjoitteli ilman vaippaa konttaamista. Sellaisen n. metrin verran on oppinut nyt konttaamaan, mutta ei suostu vaipan kanssa vielä konttaamaan... Menee myös helposti karhunkävelyasentoon ja siitä eteenpäin, ei oikein ole konttaaminen tuon ukon juttu! Ps. Muistuttelen vielä alla olevasta arvonnasta, joka on käynnissä sunnuntaihin asti :)

Kaikkien teidän ihanien lukijoiden kunniaksi päätin järjestää arvonnan. Palkintona on Me&i cuddly bears body koossa 86/92cm. Menee värien puolesta niin tytölle kun pojallekin :) Kaikki lukijoiksi liittyneet ovat mukana yhdellä arvalla kommentoimalla tätä postausta. Kaksi arpaa saat jos linkität arvonnan omaan blogiisi. Osallistua voi sunnuntaihin 13.1 klo 20 asti.

Tulihan se toinen yläetuhammaskin vihdoin läpi! Pitkään sitä on odoteltu ja monet itkut itketty :) Pikku Conversetkin alkaa olla kohta sopivat... Käytiin shoppailemassa ja löysin Zaran alesta Simolle bodeja. Itselle ostin kolmet talvikengät ja  Mamalicious-tukitopin. Luulin sitä äitiystopiksi ja ihmettelin kotona kun oli niin ihmeen tiukka.. Lueskelin sit lappusia tarkemmin ja olikin tarkoitettu käytettäväks synnytyksen jälkeen :) Tää yks sohvalla peuhaava pikkumies pitää huolen siitä, etten pitkiä juttuja ehdi kirjottelemaan. Ps. Arvonta luvassa huomenna 80. lukijan kunniaksi!

Tammikuu Vuodenvaihteessa muutin kirjat virallisesti tänne miehen luokse. Raskausmaha alkoi olla jo varsin näkyvä ja aloin käymään mammajoogassa. Kärsin liitoskivuista ja vaapuin kuin ankka raahaten toista jalkaa perässäni. Ensimmäiset harjoitussupistukset ilmaantuivat. Sinnittelin töissä. Helmikuu Kävimme perhevalmennuksessa. Aloin olla jo niin paksussa kunnossa, että äitiyshousut hajosi. Koirakin tuli valeraskaaksi. Jäin töistä sairaslomalle kolme viikkoa ennen varsinaisen äitiysloman alkua. Maaliskuu Juhlittiin baby showereita. Supistelut jatkui, närästi jatkuvasti. Olo oli tuskainen. Huhtikuu Teimme viimeisiä hankintoja vauvaa ajatellen. Neuvolatäti veikkaili, että yliajalle mennään. Olin raivona. Pakkasin sairaalalaukkua. Hörpin epätoivoisena vadelmanlehtiteetä. Loppukuusta pieni poikamme päätti vihdoin tulla maailmaan, 10 päivää myöhässä. Toukokuu Imetin, imetin ja imetin. Loppukuusta pojalle iski akne ja hiukset lähti. Ensimmäiset hymytkin saatiin.

Liikunta on aina kuulunut mun elämään tavalla tai toisella. Mulle on tärkeetä olla hyvässä kunnossa tässä toisessakin raskaudessa. Vuosi sitten lähtötilanne oli hyvä: ennen raskautta ratsastin useamman kerran viikossa, pyöräilin kaikki työ- ja tallimatkat (parhaillaan 30km päivässä), kävin koiran kanssa lenkillä ja uimassa. Alkuraskauden ajan jatkoin pyöräilyä jonkun aikaa ja ratsastin monta kertaa viikossa. Iltaisin olin töiden jälkeen niin poikki, että lähinnä makasin sohvalla. Keskiraskaudessa jaksoin taas tehdä kävelylenkkejä, ja ratsastin rv 22 asti. Kun ratsastukset jäi tauolle aloitin mammajoogan kerran viikossa. Kolme viikkoa ennen äitiysloman alkua jäin saikulle liitoskipujen vuoksi. Kävely oli silloin vaikeaa ja kävin vain vesijumpassa/uimassa. Joinain päivinä en saanut edes koiraa lenkitettyä, vaan miehen piti aamulla käydä pissattamassa koira ennen töihin lähtöä. Jossain vaiheessa liitoskivut hellittivät ja pystyin taas tekemään kävelylenkkejä. Synnytys oli helppo, jo

Rv 13+5 Paino +1,4kg (kuukaudessa) Verenpaine 107/74 Hemoglobiini 125 Sykkeet 150-160 Kävin taas neuvolassa. Oma neuvolatätini oli lomalla, joten minut otti vastaan sijainen. Kaikki oli kunnossa, mitä nyt hemoglobiini tippunut nyt jo paljon alemmaksi mitä viime raskaudessa oli kertaakaan. Kuulemma seuraavalle neuvolakerralle on tarvetta vasta maaliskuussa. Silloin saankin jo raskaustodistuksen Kelaa varten. Sen jälkeen pääsinkin neuvolalääkärille. Kohdunsuu oli kiinteä, kiinni ja pituus 3cm. Kyselin voinko vielä jatkaa ratsastusta omien tuntemusten mukaan, ja kuulemma se sopii jos "en kanna satuloita, ylitä esteitä, ratsasta raisulla orilla, hevoseni on lempeä luonteeltaan, en ole koskaan tallilla yksin ja käytän aina turvaliiviä". Oli hiukan vaikeaa pitää naama peruslukemilla tuossa vaiheessa, kun lääkärin hevostietous perustui selvästi Nummelan ponitalli-kirjojen lukemiseen.

Poika nousi joulun jälkeen yks päivä ihan pokkana seisomaan olkkarin pöytää vasten - ja lähti samana päivänä taaperokärryn kanssa etenemään. Aika pitkään meillä on jo "kävelty" käsistä kiinni pitäen. Seuraavaksi pitää käydä ostamassa monta pitkää kenkälusikkaa, että saadaan keittiön laatikostot pidettyä kiinni... Tavarat revitään alas tasoilta sitä vauhtia, että uudelleenjärjestelyäkin pitäisi suorittaa. Meillä oli tässä joulun jälkeen neljä ihanaa huutoyötä peräkkäin. Poika meni nukkumaan - nukkui 45min ja sitten heräsi huutamaan. Saattoi huutaa 2-3h putkeen kunnes nukahti. Huuto ei loppunut sitten millään eikä auttanut, vaikka Simo otettiin aina nukkumaan meidän petiin.  Myöskään supot, nestemäinen Panadol jne. ei auttanut. Samaan aikaan oli tuo köhä ja hammastakin tehtiin, mutta silti musta tuntui että huuto johtuu jostain muusta. Simo itkee harvoin ja nyt tuo oli selvää kipuitkua. Sitten päätin kokeilla jättää kaikki viljat pois yhden päivän ajaksi. Eli ei aamu- ja