Siirry pääsisältöön

Seurasaaressa

Ei tuo noro tullut sitten onneksi (ainakaan vielä) miehelle eikä pojalle. Aloin eilen olla jo vähän paremmassa kuosissa, sain syötyä, pestyä vessanpöntön, tyhjennettyä tiskikoneen, kylvetettyä pojan ja illalla makasinkin sitten vaan sohvalla pahoinvoinnin kourissa. Mies lähti töihin klo 7 ja tuli kotiin kahdeksalta.

Ja kuulemma pääsiäinenkin menee kokonaan töissä. Oltiin sovittu jo ajat sitten, että minä menen pääsiäisenä kaverille illanviettoon. No enpä taida mennä, koska sitten pitäisi ottaa poika mukaan ja mennä julkisilla. Normaalistihan mies menee arkisin aina julkisilla töihin ja mulla on päivisin auto käytössä. Mutta kaikki viikonlopun ylityöt tms. täytyy hoitaa omalla autolla kun nuo julkiset kulkee vaan arkisin.

No mitä mä tässä valitan kun noita viikonlopputöitä on oikeasti todella harvoin. Vituttaa vaan kun kaikki suunnitelmat menee taas uusiksi.

Sunnuntaina ennen tätä ihanaa tautia käytiin Seurasaaressa kera anopin.


Seurasaaren kahvilassa oli katteet kohdillaan: kahvi 2,80e, pulla 3e. Onneks oli omat makkarat mukana... Simo sai tyytyä maitoon, minkä jälkeen jätkä simahtikin vaunuihin.

Asuin ennen Meilahdessa ihan Seurasaaren kupeessa ja silloin tuli saari tuli hyvin tutuksi. Koko saarta ei ainakaan meidän vaunuilla päässyt talvisaikaan kiertämään ympäri, mutta leveämpiä kävelyreittejä riitti silti ihan hyvin. Seurasaaressa on viikonloppuisin auki pari kahvilaa ja sen lisäksi grillauspaikka. Aurinkoisena päivänä liikkeellä oli monta muutakin ulkoilijaa, joten parkkipaikan löytäminen oli hieman haastavaa.

Arvon mäyräkoirakin oli mukana
Kotona meillä on kovasti kiipeilty eri paikkoihin. Mm. tiskikoneeseen on kova hinku päästä. Myös taaperokärryn kanssa Simo on nyt vihdoin oppinut kulkemaan.



Ps. Jos mun pitää varata aika sokerirasitukseen rv 26-28 niin tarkoittaako se sitä, että voin esim. heti rv 25+0 sen varata? Mietin vielä vähän koko hommaa, koska olen aika varma, että pökrään heti sen ekan piikin nähtyäni..

Kommentit

  1. Asusteleeko tuo Arvon mäyräkoirakin teillä? Meillä asustaa pk. kääpiömäyräkoira Ropsu, josta juttua mm. täällä: http://tuttirallia.blogspot.fi/2013/02/mayrakoiran-ja-esikoisen-sattumuksia.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kyllä asustaa:) 6-vuotias lyhytkarvanen narttu, jonka piti olla kääpiö, mutta kasvoi yli. En nyt muista oonko joskus tehnyt neidistä ihan oman postauksenkin, voi olla etten ole muistanut :)

      Poista
  2. Voi teillon ollut mukava ulkoilupäivä! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rv 17

Heti alkuun masukuvaa rv 17+0. Maha on kasvanut ihan älyttömästi! Ja myös selkä on ollut kipeä, eikä ihme kun pitää tuota möhkälettä kannatella. Tässä vielä vertailun vuoksi masukuva viime viikolta (rv 16). Tässä maha on mun mielestä tosi paljon pienempi kuin rv 15. Mahan koko riippuu kyllä aika paljon siitä, mitä päivän aikana on syönyt. Tällä viikolla kävin ekaa kertaa koko raskausaikana uimahallissa. Tykkään uida ja normaalisti uin sen 0,5h + 0,5h tai sitten koko tunnin putkeen. Mutta nyt huomasin kuinka tämä raskaus on romahduttanut mun kestävyyskunnon ihan totaalisesti! Ekan 10 minuutin jälkeen oli pakko siirtyä sinne hitaiden radalle ja 20 min jälkeen olin jo niin poikki (ja kiukkuinen niiden hitaiden matelijauimareiden vuoksi), että oli pakko mennä saunaan huilaamaan. Ja maha tuntui uidessa siltä, että se vaan hidastaa koko touhua. Vähän kuin olisi uinut joku kivireppu mahassa! Ensi viikolla uusi yritys.. Pääsin niistä järkyttävistä päänsäryistä eroon vähäksi aikaa kun a

2020 Case Korona

En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Tämä vuosi on ollut aika haipakkaa. Tammikuussa lomailimme Sallassa. Helmikuussa olin lomautettuna lentoemännän työstä. Maaliskuussa lensin ja sairastelin. Huhtikuussa lähinnä nukuin univelkoja pois ja lepäsin. Toukokuussa aloitin kesätyöt entisessä työpaikassani. Tein koko kesän pelkästään etätöitä ja odotin milloin pääsisin taas lomautukselta lentämään. Kesällä tuli konkurssi ja koko Helsinki base suljettiin.  Olin keväällä hakenut opiskelemaan ja aloitin elokuussa opinnot ammattikorkeakoulussa. Pääsin opiskelemaan rakennusmestariksi. Elokuussa aloitin myös työpätkän lentokentällä. Yhtäkkiä olin täysipäiväinen opiskelija ja tein siinä sivussa kahta työtä. Koronan vuoksi lähes kaikki opinnot olivat etänä.  Syyskuun jälkeen sain jatkosopimuksen molemmista työpaikoista. En ole ikinä viihtynyt etätöissä, koska kaipaan kovasti sosiaalisia kontakteja. Aloin marraskuussa olla niin väsynyt, että irtisanouduin vanhasta työstä kesken määräaikaisuuden.  Nyt o

Viikko 7 + jotain

Olin viikonloppuna ratsastusleirillä. Kieltämättä oli ihanaa päästä laukkailemaan pitkin peltoja, hyppäämään maastoesteitä ja uittamaan hevosia. Unohdin melkein kokonaan olevani raskaana. Iltaisin teki ihan tajuttomasti mieli päärynäsiideriä. Nukahdin joka ilta siinä ysin maissa muiden jäädessä saunomaan ja juomaan olutta. Veneilijä lähti pariksi päiväksi Lappiin ja joudun nyt taas hengailemaan yksin täällä sen asunnolla alkuviikon. Ennen mä suorastaan rakastin yksin oloa, mutta nyt tää on jotenkin vaikeeta. Mun pitäisi tässä viimeistään ennen vauvan syntymää siirtää kirjat virallisesti tänne. Veneilijä vaihtoi jo huonejärjestystä niin, että meidän makkarista pääsee partsille ja suoraan vessaan (koska ravaan siellä kaiket yöt). Ja vauvan huoneeksi tulee isompi makkari. Siinä vaiheessa kun alan maalaamaan sitä toista makkaria vaaleanpunaiseksi tai -siniseksi niin mut saa kyllä oikeasti ampua.. Töissä ei myöskään kenellekään ole enää epäselvää se, että olen paksuna. Joku on ystävälli