Siirry pääsisältöön

Neuvolassa rv 37+0

Tänään kävin taas neuvolassa. En tiedä mikä harjoittelijoiden koekaniini musta on tehty, mutta tänään siis terveydenhoitajaharjoittelija otti mut vastaan. Rakenneultran teki valmistuva lääkäri, viime neuvolakäynnillä oli tuo samainen harjoittelija ja myös viimeisen neuvolalääkärin suoritti valmistuva lääkäri. Ei siinä mitään, ihan mielelläni olen harjoituskappaleena.. mutta se tutkimuspöydällä makoilu vaan ei ole hirmu kivaa enää tässä loppuvaiheessa. Ja tuntuu, että vauvakin hermostuu kun aina kaksi ihmistä ronklaa.

Paino 79,1 kg (-350g/vko)
Turvotus -
Verenpaine 101/75
Pissa puhdas
Sf-mitta 31,5 (alakäyrällä)
Raivotarjonta
Sykkeet 140-155
Liikkeet ++

Oon ollut ihan varma, että mulla menee vielä toi 80kg rajapyykki rikki tämän raskauden aikana.. mutta nyt paino olikin kääntynyt laskuun! Joten vielä toivoa on...

Vauvan pää ei ole vielä kiinnittynyt. Neuvolatäti ohjeisti, että jos synnytys lähtisi nyt käyntiin lapsivesien menolla pitäisi sairaalaan lähteä ambulanssilla vaakatasossa. Hurjaa!

Neuvolatäti totesi myös, että mun raskaus on sujunut kaikkien oppikirjojen ihanteen mukaisesti kun painoa on tullut maltillisesti (+13kg tähän mennessä), verenpaineet on hyvät ja samoin hemoglobiini :)

Kommentit

  1. Kyllä tuntuu että noita harjottelijoita riittää jokaisella paikkakunnalla! Ihmekös tuo kun itselle tuli todella luottavainen olo kun viikonloppuna taas pitkästä aikaa kokenut lääkäri ultrasi... Noh, täytyy vaan yrittää muistaa että noinhan ne opiskelijat oppivat, eikä varmaankaan niin hyvin voivaa odottajaa loppumetreillä löydy joka mielellään siinä tutkimuspöydällä makoilee.

    Ja opiskelijoiden puolesta täytyy kyllä todeta että sisätutkimus on ainakin minulla ollut huomattavasti kivuttomampi heidän tekemänään kun ei sitä rutiinia vielä ole :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kävi just toisinpäin, eli ikinä ei oo lääkärin tekemät sisätutkimukset sattunut, mutta viimeksi tuo harjoittelija oli tosi kovakourainen :(

      Rakenneultrassa oli itseasiassa tosi kiva, että sen teki valmistuva lääkäri. Sainpahan ainakin perusteellisen tutkimuksen ja oikea lääkärikin oli mukana. Kun käsittääkseni muuten kätilö tekisi rakenneultran.

      Poista
  2. Noissa toimintakäytännöissä lapsivesien mentyä on aika erilaisia tapoja eripuolilla suomea. Täälläkin oli ennemmin (jos lapsen pää ei ollut kiinnittynyt ja lapsivedet meni)käytäntönä, että ambulanssi ja vaakatasossa sairaalaan, mutta nykyään käsketään mennä kylkimakuulla vaakatasossa ja omalla autolla.

    Hienosti siis on mennyt raskautesi, onnea sen johdosta! Kyllä ne päivät vaan vähiin käy ja h-hetki häämöttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tietää, että käytäntöjä on useita :) Kysyin nimittäin neuvolatädiltä, voisiko tässä tilanteessa mennä sairaalaan omalla autolla vaakatasossa, mutta käski vaan soittamaan ambulanssin.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rv 17

Heti alkuun masukuvaa rv 17+0. Maha on kasvanut ihan älyttömästi! Ja myös selkä on ollut kipeä, eikä ihme kun pitää tuota möhkälettä kannatella. Tässä vielä vertailun vuoksi masukuva viime viikolta (rv 16). Tässä maha on mun mielestä tosi paljon pienempi kuin rv 15. Mahan koko riippuu kyllä aika paljon siitä, mitä päivän aikana on syönyt. Tällä viikolla kävin ekaa kertaa koko raskausaikana uimahallissa. Tykkään uida ja normaalisti uin sen 0,5h + 0,5h tai sitten koko tunnin putkeen. Mutta nyt huomasin kuinka tämä raskaus on romahduttanut mun kestävyyskunnon ihan totaalisesti! Ekan 10 minuutin jälkeen oli pakko siirtyä sinne hitaiden radalle ja 20 min jälkeen olin jo niin poikki (ja kiukkuinen niiden hitaiden matelijauimareiden vuoksi), että oli pakko mennä saunaan huilaamaan. Ja maha tuntui uidessa siltä, että se vaan hidastaa koko touhua. Vähän kuin olisi uinut joku kivireppu mahassa! Ensi viikolla uusi yritys.. Pääsin niistä järkyttävistä päänsäryistä eroon vähäksi aikaa kun a

2020 Case Korona

En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Tämä vuosi on ollut aika haipakkaa. Tammikuussa lomailimme Sallassa. Helmikuussa olin lomautettuna lentoemännän työstä. Maaliskuussa lensin ja sairastelin. Huhtikuussa lähinnä nukuin univelkoja pois ja lepäsin. Toukokuussa aloitin kesätyöt entisessä työpaikassani. Tein koko kesän pelkästään etätöitä ja odotin milloin pääsisin taas lomautukselta lentämään. Kesällä tuli konkurssi ja koko Helsinki base suljettiin.  Olin keväällä hakenut opiskelemaan ja aloitin elokuussa opinnot ammattikorkeakoulussa. Pääsin opiskelemaan rakennusmestariksi. Elokuussa aloitin myös työpätkän lentokentällä. Yhtäkkiä olin täysipäiväinen opiskelija ja tein siinä sivussa kahta työtä. Koronan vuoksi lähes kaikki opinnot olivat etänä.  Syyskuun jälkeen sain jatkosopimuksen molemmista työpaikoista. En ole ikinä viihtynyt etätöissä, koska kaipaan kovasti sosiaalisia kontakteja. Aloin marraskuussa olla niin väsynyt, että irtisanouduin vanhasta työstä kesken määräaikaisuuden.  Nyt o

Viikko 7 + jotain

Olin viikonloppuna ratsastusleirillä. Kieltämättä oli ihanaa päästä laukkailemaan pitkin peltoja, hyppäämään maastoesteitä ja uittamaan hevosia. Unohdin melkein kokonaan olevani raskaana. Iltaisin teki ihan tajuttomasti mieli päärynäsiideriä. Nukahdin joka ilta siinä ysin maissa muiden jäädessä saunomaan ja juomaan olutta. Veneilijä lähti pariksi päiväksi Lappiin ja joudun nyt taas hengailemaan yksin täällä sen asunnolla alkuviikon. Ennen mä suorastaan rakastin yksin oloa, mutta nyt tää on jotenkin vaikeeta. Mun pitäisi tässä viimeistään ennen vauvan syntymää siirtää kirjat virallisesti tänne. Veneilijä vaihtoi jo huonejärjestystä niin, että meidän makkarista pääsee partsille ja suoraan vessaan (koska ravaan siellä kaiket yöt). Ja vauvan huoneeksi tulee isompi makkari. Siinä vaiheessa kun alan maalaamaan sitä toista makkaria vaaleanpunaiseksi tai -siniseksi niin mut saa kyllä oikeasti ampua.. Töissä ei myöskään kenellekään ole enää epäselvää se, että olen paksuna. Joku on ystävälli