Siirry pääsisältöön

Rv 30+5

Enää 19 päivää töitä jäljellä! Tässä vois jo alkaa aamukampaa askartelemaan...

Tein viime yönä nukkumisennätyksen. Nukuin kun tukki koko yön, enkä käynyt kertaakaan vessassa. Mäyräkoira toimi selänlämmittäjänä ja yritin tunkea tyynyjä haarojen väliin, jotta saisin selälle hyvän nukkumisasennon.

Mulle on nyt ilmaantunut uusi ihana raskausoire.. toinen nivunen on ihan älyttömän kipeä kävellessä. Tuntuu siltä, että toi toinen jalka yrittää kokonaan irtautua mun ruumiista ja sitä pitää "raahata" perässä. Ilmeisesti tää on nyt sitä lantion löystymistä? Näytin eilen varmaan aika koomiselta kun raahauduin kotiin juna-asemalta. Vauhti oli olematon, supisteli ja toinen jalka raahusti siellä jossain puoli metriä jäljessä... Illalla en sohvalta noustessa meinannut päästä enää kävelemään ollenkaan.

Selkäkipuihin on muuten auttanut tosi paljon mikrossa lämmitettävä kauratyyny. Mitään särkylääkkeitä en oo viitsinyt syödä, kun jouduin vetämään Panadolia alkuraskaudessa niin hulluna noihin pääkipuihin.

Tänään on neuvolan järjestämä fysioterapeutin luento ja sen perään mammajooga. Jännää päästä näkemään muitakin lähiseudun huhtikuussa synnyttäviä mammoja :)

Kommentit

  1. Just meinasin blogata samasta asiasta. Aa Aa Ankka, ainakin kävely muistuttaa ankan lyllerrystä täälläkin. Liitoskipuja nuo taitaa olla, kun alapäätä vihloo ihan uudella tavalla.

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa niin tutulta, että pakko melkein kommentoida :) Mä kokeilin noihin kolotuksiin tukivyötä. Nyt en pärjää puolta päivääkään ilman, jos meinasin päästä iltaisin itse ylös sohvalta ilman kivun aiheuttamaa älähdystä.
    Toivotavasti helpottais tuollaiset olot pian.

    VastaaPoista
  3. Paukkuliini mä oon lyllertänyt jo jonkin aikaa... mutta nyt vaapun ja raahaan samalla tota toista jalkaa. Ja välillä pysähtelen puuskuttamaan kun alkaa supistaa :) Mitenköhän sitä jaksaa vielä nää 2 kuukautta!

    Nanna meiltä vissiin tuolta terveyskeskuksesta saisi lainata sellasta vähän alemmas tulevaa tukivyötä, mutta sen kanssa ei voi istua. Tuo mun oma tukivyö tukee lähinnä mahaa ja aiheuttaa aika paljon supistuksia :(

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rv 17

Heti alkuun masukuvaa rv 17+0. Maha on kasvanut ihan älyttömästi! Ja myös selkä on ollut kipeä, eikä ihme kun pitää tuota möhkälettä kannatella. Tässä vielä vertailun vuoksi masukuva viime viikolta (rv 16). Tässä maha on mun mielestä tosi paljon pienempi kuin rv 15. Mahan koko riippuu kyllä aika paljon siitä, mitä päivän aikana on syönyt. Tällä viikolla kävin ekaa kertaa koko raskausaikana uimahallissa. Tykkään uida ja normaalisti uin sen 0,5h + 0,5h tai sitten koko tunnin putkeen. Mutta nyt huomasin kuinka tämä raskaus on romahduttanut mun kestävyyskunnon ihan totaalisesti! Ekan 10 minuutin jälkeen oli pakko siirtyä sinne hitaiden radalle ja 20 min jälkeen olin jo niin poikki (ja kiukkuinen niiden hitaiden matelijauimareiden vuoksi), että oli pakko mennä saunaan huilaamaan. Ja maha tuntui uidessa siltä, että se vaan hidastaa koko touhua. Vähän kuin olisi uinut joku kivireppu mahassa! Ensi viikolla uusi yritys.. Pääsin niistä järkyttävistä päänsäryistä eroon vähäksi aikaa kun a

2020 Case Korona

En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Tämä vuosi on ollut aika haipakkaa. Tammikuussa lomailimme Sallassa. Helmikuussa olin lomautettuna lentoemännän työstä. Maaliskuussa lensin ja sairastelin. Huhtikuussa lähinnä nukuin univelkoja pois ja lepäsin. Toukokuussa aloitin kesätyöt entisessä työpaikassani. Tein koko kesän pelkästään etätöitä ja odotin milloin pääsisin taas lomautukselta lentämään. Kesällä tuli konkurssi ja koko Helsinki base suljettiin.  Olin keväällä hakenut opiskelemaan ja aloitin elokuussa opinnot ammattikorkeakoulussa. Pääsin opiskelemaan rakennusmestariksi. Elokuussa aloitin myös työpätkän lentokentällä. Yhtäkkiä olin täysipäiväinen opiskelija ja tein siinä sivussa kahta työtä. Koronan vuoksi lähes kaikki opinnot olivat etänä.  Syyskuun jälkeen sain jatkosopimuksen molemmista työpaikoista. En ole ikinä viihtynyt etätöissä, koska kaipaan kovasti sosiaalisia kontakteja. Aloin marraskuussa olla niin väsynyt, että irtisanouduin vanhasta työstä kesken määräaikaisuuden.  Nyt o

Viikko 7 + jotain

Olin viikonloppuna ratsastusleirillä. Kieltämättä oli ihanaa päästä laukkailemaan pitkin peltoja, hyppäämään maastoesteitä ja uittamaan hevosia. Unohdin melkein kokonaan olevani raskaana. Iltaisin teki ihan tajuttomasti mieli päärynäsiideriä. Nukahdin joka ilta siinä ysin maissa muiden jäädessä saunomaan ja juomaan olutta. Veneilijä lähti pariksi päiväksi Lappiin ja joudun nyt taas hengailemaan yksin täällä sen asunnolla alkuviikon. Ennen mä suorastaan rakastin yksin oloa, mutta nyt tää on jotenkin vaikeeta. Mun pitäisi tässä viimeistään ennen vauvan syntymää siirtää kirjat virallisesti tänne. Veneilijä vaihtoi jo huonejärjestystä niin, että meidän makkarista pääsee partsille ja suoraan vessaan (koska ravaan siellä kaiket yöt). Ja vauvan huoneeksi tulee isompi makkari. Siinä vaiheessa kun alan maalaamaan sitä toista makkaria vaaleanpunaiseksi tai -siniseksi niin mut saa kyllä oikeasti ampua.. Töissä ei myöskään kenellekään ole enää epäselvää se, että olen paksuna. Joku on ystävälli