Mallan päiväkirja

Olin viikonloppuna ratsastusleirillä. Kieltämättä oli ihanaa päästä laukkailemaan pitkin peltoja, hyppäämään maastoesteitä ja uittamaan hevosia. Unohdin melkein kokonaan olevani raskaana. Iltaisin teki ihan tajuttomasti mieli päärynäsiideriä. Nukahdin joka ilta siinä ysin maissa muiden jäädessä saunomaan ja juomaan olutta. Veneilijä lähti pariksi päiväksi Lappiin ja joudun nyt taas hengailemaan yksin täällä sen asunnolla alkuviikon. Ennen mä suorastaan rakastin yksin oloa, mutta nyt tää on jotenkin vaikeeta. Mun pitäisi tässä viimeistään ennen vauvan syntymää siirtää kirjat virallisesti tänne. Veneilijä vaihtoi jo huonejärjestystä niin, että meidän makkarista pääsee partsille ja suoraan vessaan (koska ravaan siellä kaiket yöt). Ja vauvan huoneeksi tulee isompi makkari. Siinä vaiheessa kun alan maalaamaan sitä toista makkaria vaaleanpunaiseksi tai -siniseksi niin mut saa kyllä oikeasti ampua.. Töissä ei myöskään kenellekään ole enää epäselvää se, että olen paksuna. Joku on ystävälli...

Tiistaina oli eka neuvola. Mua jännitti niin, että hyvä kun sain nukutuksi. Olin jotenkin varma, että olen lihonnut kymmenisen kiloa ja neuvolatäti pitää mulle saarnan. Ja antaa pitkän listan asioista, mitä en saa tehdä. Neuvolatäti olikin aivan ihana suomenruotsalainen, harmaahapsinen mummeli. Käytiin läpi papereita, juteltiin ja neuvolatäti kertoi omista lastenlapsistaan. Kuulemma saan syödä kaikkea mitä tähänkin asti olen syönyt (ihanaa!) ja ratsastaa ihan niin pitkälle kun vaan itsestä tuntuu hyvältä. Ja kuulemma skumppalasillinen juhlatilaisuuksissakin välillä olisi sallittua! Jostain kumman syystä mun on tehnyt koko alkuraskauden ajan hirveästi mieli päärynäsiideriä.. Sitten mut punnittiin ja olin jo lihonnut 1,5kg! No siltä tää mun alavatsa kyllä tuntuu ja näyttääkin iltaisin.. Neuvolatäti sanoi, että tässä vaiheessa mun pitääkin syödä koko ajan ja voin kuulemma töiden jälkeen mennä hyvällä omallatunnolla vaikka heti nukkumaan jos siltä tuntuu. Verenpaine oli 101/75 eli hyvä...

Kävin pitkästä aikaa keskustassa kaupoilla. Sieltä löytyi vaikka mitä.. Zarassa oli vielä alennusmyynnit, niin oli ihan pakko ostaa :) Nyt joudun vaan vähän piilottelemaan näitä täällä kotona, koska lupasin etten osta vielä mitään vauvanvaatteita. Eiks olekin söpöjä? Mies lähti johonkin sukujuhliin ja tulee vasta huomenna. Olisin kuulemma voinut lähteä mukaan, mutta nää on mun vikat lomapäivät niin haluan vaan löhötä kotona. Joten jäin tänne kasvattelemaan mun ahteria.. rucolapizzan ja irtokarkkien voimalla.

Alkuraskaus on sujunut mulla oikeastaan tosi hyvin. Alun kamala alaselkäkipu on nyt poissa. Varsinkin aamulla/aamupäivällä mun pitää syödä n. tunnin-parin välein tai muuten tulee paha olo. En ole oksennellut tai mitään, mutta alkaa röyhtäyttää ja paha maku tulee suuhun jos en syö koko ajan. Oudointa tässä on se, että normaalisti mun tekee ihan koko ajan mieli karkkia. Nyt mun ei tee mieli mitään makeaa, vaan ainoastaan salaattia, hedelmiä, lihaa, kananmunia ja kaikkea tuoretta. Varsinkin bona-marjasoseita oon mussuttanut koko ajan. Joka ilta joskus klo 20 maissa iskee ihan totaalinen väsymys. Silloin on ihan pakko mennä sohvalle pötköttämään tunniksi, ja sitten taas piristyn iltaa kohden. Iltaisin vatsaa vähän viiltelee/nipistelee mutta päivällä ei ollenkaan? Eilen kävin Ikeassa. Menin tietysti heti ekana syömään.. Ja sen jälkeen kiertelin koko tavaratalon hissukseen läpi. Kun pääsin lastenosastolle meinasin taas pimahtaa. Se koko osasto oli täynnä vauvamahaisia äitejä miestensä ...

Ilmeisesti tää vauva-asia saa mut purskahtamaan itkuun mitä ihmeellisimmistä asioista. Eilen kuulin prinsessa Victorian raskausuutisista radiosta ja mulla tuli kyyneleet silmiin. Siis keskellä hevostavaraliikettä.. Olin toissapäivänä hennesillä, enkä ostanut sieltä itselleni mitään (!!) kun ajattelin, ettei vaatteet kuitenkaan mulle mahdu enää talvella. Sitten menin lastenvaateosastolle ja aloin pillittää kun siellä oli niin söpöjä vauvantöppösiä. Ja kiikutin niitä vauvanvaatteita kassalle jossain oudossa hurmiossa. Siis tämmösiä: Selvennetäköön vielä, että mä olen oikeasti se ihminen, joka ei pidä lapsista! Ja joka oikeasti vihaa niitä pirjopettereiden äityleitä, jotka eivät kykene keskustelemaan mistään muusta kuin kakkojen koostumuksista. TODELLA toivon, ettei musta tule samanlainen hörhö. Veneilijä on ollut edelleen tosi ihana. Oikeastaan en oo löytänyt siitä vielä mitään ärsyttäviä puolia. Tai no yks on se, että se pelaa golfia. Ja golf on mun mielestä ihan älyttömän elitisti...

En ole oikein vieläkään sisäistänyt tuota vauva-asiaa. Jännitin koko alkuviikon veneilijän kotiinpaluuta, ja ennenkaikkea sitä miten hän kaikkeen tähän suhtautuu. Torstaina sitten nähtiin (olin 2 päivää panikoinut yksin kotona). Veneilijä oli aivan ihana ja sanoi mm. olevansa onnellinen siitä, että haluan olla äiti hänen tulevalle vauvalleen. Todennäköisesti muutan nyt tänne hänen luokseen jossain vaiheessa. Näin on järkevintä, koska mun oma asuntoni on kaksio ja hänellä kolmio. Jouduin vielä jäämään pariksi päiväksi sairaslomalle, koska mun alaselkä on ollut totaalisen tohjona. Ilmeisesti se(kin) on yksi alkuraskauden oire. Lisäksi röyhtäilen ihan koko ajan ja ravaan jääkaapilla. Alan varmasti muistuttaa ryhävalasta hetkenä minä hyvänsä. En normaalisti tykkää hirveästi liharuuista, mutta nyt himoitsen makkaraa, pihviä ja kaikkea muuta lihaisaa. Näin eilen veneilijän kavereita ekaa kertaa. Oltiin taiteiden yössä. Ilma oli sateinen, kolea ja mulla fiilikset muutenkin huipussaan tuon...

Täytyy sanoa, että tää on varmasti ollut mun tähänastisen elämän toisiksi jännin päivä ikinä! Jännin tais olla se kun olin myymässä mun entistä hevosta.. Aamu alkoi ihan loistavasti... Pyöräilin kaatosateessa asemalle. Ehdin olla töissä ehkä viitisen minuuttia, kun mulla meni täysin hermot kälkättävään työkaveriin ja aloin vaan huutaa sille ämmälle kurkku suorana. Mietin jo, että mikä hemmetti mua oikein vaivaa!? Taitaa olla todella pahat menkat alkamassa tai jotain. No, sitten avauduin toiselle työkaverille ruokiksen jälkeen näistä mun olemattomista hermoista ja ärsyttävistä työkavereista. Ja samalla valitin, että mulla on ollut alaselkä ihan hemmetin kipeä viikon verran ja vatsassa sellasia outoja "viiltomaisia" kipuja. Tää työkaveri oli ihan, että sähän taidat olla raskaana! Kipitin sitten apteekkiin ostamaan sen raskaustestin. Ajattelin tehdä sen illalla kun pääsen kotiin kaikessa rauhassa. En kuitenkaan malttanut yhtään odotella vaan tein työpaikan vessassa sen tes...

Olen jostain syystä saanut päähäni, että saatan olla raskaana. Mulla on viimeisen parin viikon aikana ollut tosi outoja tuntemuksia mahassa. Yritin tässä tutkia kalenteria ja muistella, milloin mulla on viimeksi ollut menkat. Ei minkäänlaista muistikuvaa! En ikinä merkkaa niitä ylös. Tämän masuhomman lisäksi olen ollut koko ajan todella väsynyt. Ja palellut kotona. Piti ihan laittaa patterit päälle.. ensimmäistä kertaa koko kesänä. Veneilijä oli viikonloppuna mukana mun kavereiden mökillä. Sitä kuulemma jännitti mennä sinne, mutta hyvin se loppupeleissä tuli kaikkien kanssa toimeen. En oikeastaan viikonloppuna muuta tehnyt kun siemailin sivistyneesti sangriaa, loikoilin paljussa, kävin välillä uimassa ja sitten taas paljussa. Hyvin todennäköisesti mulla on alkava kesäflunssa ja liiallisesta valvomisesta & juomisesta aiheutunut väsymys, eikä todellakaan mikään vauva mahassa. Pitää nyt kuitenkin mennä huomenna varuilta ostamaan se raskaustesti.